Opintolainalla vai kituuttaen?
Kun molemmat vanhemmat opiskelevat ja ainoat tulot opintotukien lisäksi ovat asumistuki ja lapsilisät, on sentinvenyttäminen arkipäivää. Lainaa on jouduttu nostamaan muutaman kerran, ja nyt mietinkin, että vieläkö sitä täytyisi ottaa. Mihin teillä muilla on vastaavissa tilanteissa päädytty? Paljonko lainaa olette yhteensä ottaneet? Ja jos olette aloittaneet jo takaisinmaksun, millaista se on? Millaisa kuukausieriä jne. ? Kotoa on jotenkin iskostautunut selkärankaan, että lainarahalla ei kannata elää, mutta kannattaako jokapäiväinen sentinvenytyskään..? Kiitoksia vastauksistanne!
Kommentit (2)
Otin opintolainaa, kun opiskelin ekaa tutkintoani, tosin en koko opiskeluajalle, vaan 2½ vuoden ajalta. Itse en ole kokenut opintolainan ottamista pahana, kunhan sitä on tulevaan työtilanteeseen ja palkkaan nähden kohtuullinen määrä. Opintolainan korot ovat kuitenkin kohtuulliset. Eli mulla lainaa oli euroiksi muutettuna ( silloin vielä markat käytössä) 4800 euroa, nyt laina on maksettu. Aloin maksaa lainaa takaisin heti valmistumisen jälkeen, tosin melko pienellä kuukausisummalla, mutta kuitenkin. Työtilanne mun alalla on ollut koko ajan tosi hyvä, eli ei ole sitä tarvinnut murehtia...eri asia, jos tietää valmsituvansa työttömäksi. Pankki on joustanut hienosti takaisinmaksussa, esim. osan hoitovapaan ajasta maksoin pelkkiä korkoja. Miehelläni oli suunnilleen saman verran lainaa, ja sekin on maksettu. Kulutusluottoja kannattaa karttaa viimeiseen tippaan asti korkeiden korkojen yms. takia, mutta mä en pitäny opintolainan ottamista mitenkään pahana.
Itsellä ei vauvaa (vielä) ole, ehkä jossain vaiheessa onkin...
Minulle on myös kotoa iskostettu mieleen, että lainarahalla ei kannattaisi elää, mutta tulin kuitenkin siihen tulokseen, että minulla on koko loppuelämä aikaa maksaa sitä opintolainaa takaisin vaikka 20 euroa kuussa jos ei kunnon tulojakaan ole. Mieheni on jo opiskelunsa opiskellut ja hänellä oli lainaa vajaat 2000e. Nyt on hän kotona työttömänä ja maksaa juuri sen 20 e kuussa. Laina lyhenee hitaasti, mutta varmasti. Varjopuolenahan on se, että laina kasvaa koko ajan korkoa, mutta opintolainan korko ei käsittääkseni kuitenkaan ole mikään erityisen korkea.
Itse olen siis ottanut asenteeksi, että en ala kituuttamaan, enkä tee töitä opiskelujen aikana (ei täälläpäin kyllä olekaan töitä tarjolla) etteivät opinnot niiden takia viivästy vaan otan lainaa ja maksan se sitten tulevaisuudessa takaisin.