Mietittekö koskaan kuinka omituinen kieli suomi on?
Sanat soljuu, kuulostaa oudolta, ei oo indo-eurooppalainen kieli.
Kommentit (41)
Kyllä mietin, yölläkin joskus herään miksi suomi on niin omituinen ja vaikea kieli ja kuitenkin minä hallitsen sen todella hyvin. Voi ihme.
Joo. Paikannimet maapallon oudoimpia ja juntimpia. Paitsi kauniimmat nimet. Muuallakin on eri tavalla outoja nimiä, mutta joku tolkku.
Suomi on Finno-Ugric kieli. Viro ja unkari suurimmat sukukielet, karjalan kieli ja muita pieniä kiellä lisäksi. Ihanaa olla omituinen.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on Finno-Ugric kieli. Viro ja unkari suurimmat sukukielet, karjalan kieli ja muita pieniä kiellä lisäksi. Ihanaa olla omituinen.
Tarkoitat varmaan suomalais-ugrilainen. Näin suomeksi sanottuna...
Miten niin kuulostaa oudolta, minusta kuulostaa ihan normaalilta suomelta.
Eniten ihmettelen miksi muu maailma ei puhu suomea kun se on niin helppoa...
Hyvää joulua kuulostaa tosiaan oudommalta kuin meri krismöös. Muutenkin harmillista, ettei suomen kielessä ole samanlaisia kauniita suhu- ja sössötysäänteitä kuin englannissa.
Minulla on ulkomaalainen vaimo, joka on opetellut suomen kielen, joten omituisuuksia on ihmetelty jo neljännesvuosisata. Vaimolla on kyllä ollut omituisia kysymyksiä vuosien saatossa. Osaan olen osannut vastata, osaan en.
Oli muuten mielenkiintoista nähdä, miten eri tavoin ulkomaalaisille opetetaan suomea kuin itselleni äidinkieltä. Poikkesi melkoisesti myös koulun englannin- ja ruotsinopetuksesta.
Suomenkieli kuulostaa vähän japanin- tai italiankieleltä.
Ei mielestäni mitenkään outo kieli. Kieli on looginen, ja suomalaisilla on ollut perinteisesti kohtuullisen hyvä lukutaito.
Suomen kieli on runollinen. Melkein mitkä tahansa sanat saa sointumaan keskenään kun tarpeeksi vääntelee.
En mieti, mutta olenkin ammatiltani kääntäjä.
Kyllä. Mahtava ja omituinen. Olen tehnyt suomen kielen miettimisestä ammattinikin.
Vierailija kirjoitti:
Suomen kieli on runollinen. Melkein mitkä tahansa sanat saa sointumaan keskenään kun tarpeeksi vääntelee.
Pelkää ää, öö, joo, aa, rää?
Joku saksa se tyhmä kieli onkin. Mihin ihmeeseen tarvitaan sanojen sukuja? Ihan pelkkää kiusantekoa. Myöskään epämääräisillä ja määräisillä artikkeleilla ei ole käytännön elämässä mitään merkitystä, koska saman asian voi päätellä kontekstista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on Finno-Ugric kieli. Viro ja unkari suurimmat sukukielet, karjalan kieli ja muita pieniä kiellä lisäksi. Ihanaa olla omituinen.
Tarkoitat varmaan suomalais-ugrilainen. Näin suomeksi sanottuna...
Suomi on uralilainen kieli. Suomalais-ugrilaisen kielestä puhuttiin kun oletettiin kyseessä olevan uralilaisten kielten toinen päähaara. Nykytieto ei kuitenkaan enää näe perusteita tuolle ajatukselle ja sen takia suomen kieli on "vain" uralilainen kieli.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ulkomaalainen vaimo, joka on opetellut suomen kielen, joten omituisuuksia on ihmetelty jo neljännesvuosisata. Vaimolla on kyllä ollut omituisia kysymyksiä vuosien saatossa. Osaan olen osannut vastata, osaan en.
Oli muuten mielenkiintoista nähdä, miten eri tavoin ulkomaalaisille opetetaan suomea kuin itselleni äidinkieltä. Poikkesi melkoisesti myös koulun englannin- ja ruotsinopetuksesta.
Kiinnostaa tietää, miten heille opetetaan suomea?
Suomihan on taivutuksineen aivan törkeän vaikea kieli. Rankattu koko maailman viiden vaikeimman kielen joukkoon tämän takia. Kaikki sanat taipuu miljoonaan eri muotoon riippuen lauserakenteesta.
Miettikääpä nyt näitäkin sanoja, miten ne taipuu ihan riippuen kontekstista:
Katson punaiSTA kukkaA
Otan punaiSen kuKan
Ihailen punaiSIA kukkIA
Ihan mahdotonta, kun miettii. Oikeasti. Ja miettikääpäs kaikki muut sanat myös, miten ne taipuu ja muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Epykee eli ei pysty kykenee.
Ei pysty kykenee on kyllä omituista suomea.
Epykee eli ei pysty kykenee.