Koirafani minkä koiran ottaisit ja miksi?
Mietin itse rotua. Tällä hetkellä Mudia. Iso koira pienessä paketissa. Aktiivinen ja reipas harrastuskoira moneen menoon. Pärjää myös vaelluksilla.
Kommentit (23)
Jonkun molossin, jos nyt olisi pakko ottaa. Petojen takia ja siksi, että on rauhallinen kaveri. Sitten kun rauhottuu iän puolesta...
Kaikki koirat on ihania, mutta paimenet on joskus rasittavia, jos ei niille ole tarpeeksi seuraa ja tekemistä.
Ainoa koira mitä en haluaisi, olisi kokonaan ulkona pidettävä.
Mahdollisimman ison ja aggressiivisen, joka suojaisi minua kulkiessani kaduilla.
Pienikokoinen rescue, kuten nykyinenkin koiramme. Koti kodittomalle.
Vierailija kirjoitti:
Jonkun molossin, jos nyt olisi pakko ottaa. Petojen takia ja siksi, että on rauhallinen kaveri. Sitten kun rauhottuu iän puolesta...
Kaikki koirat on ihania, mutta paimenet on joskus rasittavia, jos ei niille ole tarpeeksi seuraa ja tekemistä.
Ainoa koira mitä en haluaisi, olisi kokonaan ulkona pidettävä.
Miten saat roudattua ne eläinlääkäriin? Ovat järkyn painavia. Itseltäni on tuon seikan vuoksi isot koirat kokonaan pois laskuista.
Vierailija kirjoitti:
Mahdollisimman ison ja aggressiivisen, joka suojaisi minua kulkiessani kaduilla.
Toisaalta sinun pitäisi pystyä suojelemaan koiraasi.
Pienikokoinen lyhytkarvainen paimen tyyliin corgi, medi, göötti.
Pitäisi olla astmaatikolle sopiva mutta muutenkin matkailen paljon niin olisi hankalaa aina etsiskellä hoitopaikkaa niin jää välistä.
Dopermannin. Kaunis, erittäin älykäs ja helppo kouluttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkun molossin, jos nyt olisi pakko ottaa. Petojen takia ja siksi, että on rauhallinen kaveri. Sitten kun rauhottuu iän puolesta...
Kaikki koirat on ihania, mutta paimenet on joskus rasittavia, jos ei niille ole tarpeeksi seuraa ja tekemistä.
Ainoa koira mitä en haluaisi, olisi kokonaan ulkona pidettävä.
Miten saat roudattua ne eläinlääkäriin? Ovat järkyn painavia. Itseltäni on tuon seikan vuoksi isot koirat kokonaan pois laskuista.
Sanon että hop, oven kohdalla. Tai takaluukun.
Ei niiden ole tarkoitus tapella susien kanssa. Olla vaan sen verran jytkyjä (mielikuvituskoiria), että eivät houkuttele petoja ja metsästyskoiria pihaan. Ei ole pakko painaa myöskään sataa kiloa.
Kääpiösnautserin, joita löytyy kotoa tällä hetkelläkin. Kompaktin kokoinen, sporttinen ja luonteeltaan aivan huippu; älykäs, muttei liian nöyrä, energinen, mutta osaa rauhoittua tarvittaessa, yhden ihmisen/perheen koira, hauska, leikkisä...
Mutta nämä ovat myös aika äänekkäitä, lasten (ja muidenkin vieraiden ihmisten) ja muun rotuisten koirien kanssa juttuun tuleminen on vähän niin ja näin. Jotkut yksilöt ovat hyvinkin avoimia, sellaisia kaikki käy-tyyppejä, toiset sitten taas eivät hyväksy kuin tasan omat ihmiset ja koirat. Pienestä pennusta on melkein mahdoton sanoa, kumman tyyppinen kaveri sieltä tulee.
Bokserin tai Hovawartin, ehkä myös Argentiinan Dogon. Nämä kaikki osaan kouluttaa siinä syy valintaan. Paimenkoirista en innostu vaikka helppoja koulutettavia ovatkin.
Ottaisin mopsin, koska se on helppohoitoinen ja miellyttävä
Sumenpystykorvan, mutta ei oteta mitään koiraa. Koira joutuisi välillä olemaan kerrostalossa, eikä se asumismuoto ole oikea oikeastaan millekään koiralle saati metsästyskoiralle. Lisäksi näyttää siltä, että siippa on allerginen koirille ja itsellänikin taitaa asia olla niin ja näin.
Minulla on neljä sekarotuista koiraa ja kolme aiempaa koiraani ovat olleet myös sekarotusia. Jos näiden jälkeen vielä haluan uuden koiran, olisi sekin todennäköisesti sekarotuinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkun molossin, jos nyt olisi pakko ottaa. Petojen takia ja siksi, että on rauhallinen kaveri. Sitten kun rauhottuu iän puolesta...
Kaikki koirat on ihania, mutta paimenet on joskus rasittavia, jos ei niille ole tarpeeksi seuraa ja tekemistä.
Ainoa koira mitä en haluaisi, olisi kokonaan ulkona pidettävä.
Miten saat roudattua ne eläinlääkäriin? Ovat järkyn painavia. Itseltäni on tuon seikan vuoksi isot koirat kokonaan pois laskuista.
Sanon että hop, oven kohdalla. Tai takaluukun.
Ei niiden ole tarkoitus tapella susien kanssa. Olla vaan sen verran jytkyjä (mielikuvituskoiria), että eivät houkuttele petoja ja metsästyskoiria pihaan. Ei ole pakko painaa myöskään sataa kiloa.
Entä jos loukkaantunut/nukutettu?
En ottaisi enää koiraa, vaikka tykkään ihan kamalasti niistä. Mulla ei riitä aika. Lisäksi jotenkin on alkanut tuntua pahalta narun päässä pidettävät eläimet, en osaa selittää miksi.. minä haluaisin pitää koiraa vapaana, toki niin koulutettuna ettei lähesty ihmisiä tai muita eläimiä luvatta. Ja kytkettynä vain toissijaisesti.
Toinen syy on puhtaasti taloudellinen. Koirat ovat kalliita, niiden varusteet ovat kalliita, laadukas ruoka on kallista ja eläinlääkärikulut nykyään tähtitieteellisiä.
Kolmas syy on ajankäyttö. Käyn töissä, enkä voisi ottaa koiraa töihin. Kokopäivätyö on edellytys toimeentulomenot, eikä minulla olisi varaa jatkuvaan koiranhoitoon. Lisäksi tykkään matkustella, eikä olisi reilua laittaa koiraa niin usein hoitoon.
Mutta jos ottaisin koiran, niin rodun tulisi olla lähtökohtaisesti terve, ystävällinen, ei haukkuherkkä, ei turkkirotu eikä metsästysviettinen. Kompakti koko ja hyvähermoinen pitäisi olla myös. Taitaa olla mahdoton kombo.
Löytyy jo 2 saksanpaimenkoiraa mutta voisin ottaa labbiksen.