Lue keskustelun säännöt.
IS: Hannalla ei ole ystäviä joita kutsua häihin
13.03.2025 |
Otsikko on liioitteleva, plaseerauksessa oli kyllä muutama ystävä tulossa morsiamenkin puolelta. Sulhasella oli enemmän kavereita, loput sukua.
https://www.is.fi/nopeat/4686209/
Olen itse nainen, jolla ei ole koskaan ollut suurta kaveriporukkaa, vain muutama ystävä, jotka ovat jääneet osaksi elämää eri elämänvaiheista. Näen heitä aina erikseen, en koskaan kokoa heitä yhteen.
Hannalle haluaisin vain sanoa: Ei hätää! Nykyisessä kaupallistuneessa hääkulttuurissa on tuotteellistettu polttarit, kaasot ym. hässäkkä. Jos elämässä ei muutenkaan ole ollut tapana juhlia kaveriporukalla, ei polttarienkaan tarvitse olla sellaiset. Voit viettää ihanan päivän vaikka yhden häihin kutsutun ystävän kanssa. Häät ovat ensi sijassa sinun ja sulhasesi juttu. Keskittykää luomaan oma ihana juhla.
Niille, jotka tietävät haluavansa joskus isot polttarit, mutta eivät omaa suurta kaveriporukkaa, voin vinkata myös tällaisen toimintatavan: yksi tuttavani sopi nuorena hyvän työkaverin kanssa, että ovat toistensa kaasoja ja ottavat polttariprojektin hoitaakseen jos jompikumpi aikanaan menee naimisiin. Näin he tekivätkin, ja sopimus piti.
N46
Kommentit (25)
Vielä tuosta polttarista sovittuna projektina, mielestäni siinä oli mainiota se, ettei polttariporukkakaan ollut vakioitunut kaveripoppoo, vaan siihen koottiin eri-ikäisiä naispuolisia ihmisiä morsimen elämästä. Oikeastaan hauskempi juttu, kuin jonkun vakioporukan biletys.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekis niiku Maria Kilström siinä jossain ohjelmassa , kutsuis kaikki entiset sex-kumppanit mukaan .
Mulla ei ole edes sitä puolisoa, jonka kanssa mennä naimisiin. Ei tarvitse siis murehtia häävieraitakaan.
T. Hanna
Ei kaikki halua polttareita tai mitään isoja juhlia. Eri asia tietysti jos joku haluaa tai jos kaipaa kaveria.
Itse olen joskus murehtinut samaa asiaa eli jos joskus pääsisin naimisiin niin eihän mulla olisi ketään jota sinne kutsua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me pidimme pienet häät. Kutsuimme vain lähisukulaiset. Vihkiminen kirkossa ja päälle pienet juhlat kotona. Mukavat juhlat olivatkin.
Jos olisimme kutsuneet naapurit, vanhat koulu- ja opiskelukaverit, työkaverit, kaikki serkut, sedät, tädit ja kummin kaimat, niin emme olisi mahtuneet minnekkään, juhlat olisivat tulleet tuhottoman kalliiksi, ja tunnelma olisi todennäköisesti ollut jäykkä ja tylsä. Pienet juhlat ovat kivoja.
En ymmärrä miksi pitäisi väkisin olla polttarit jos ei ole siihen luontevaa porukkaa. Mulla on ystäviä mutta en suunnitellut häitä heidän kanssaan vaan sulhasen kanssa, eikä mua hirveästi kiinnostaisi suunnitella muiden häitä. Kaasot ja bestman eivät myöskään suunnitelleet häitä vaan olivat lähinnä juhlissa auttamassa mukavissa tehtävissä kuten juonto. Polttarit oli kivat mutta olisin pärjännyt ilmankin, eivät olleet pääasia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiva noiden häihin kutsuttujen kavereiden kuunnella tuota, ikäänkuin he eivät olisi minkään arvoisia.
Siis nythän on vasta maaliskuu 2025 ja häät on kesäkuussa 2026. Miksi ihmeessä sillä on jo plaseerauskin valmiina? Kuinka monta vuotta häitä oikein suunnitellaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaasot ja bestman eivät myöskään suunnitelleet häitä vaan olivat lähinnä juhlissa auttamassa mukavissa tehtävissä kuten juonto. Polttarit oli kivat mutta olisin pärjännyt ilmankin, eivät olleet pääasia.
Aika harvan mielestä juontaminen on mukava tehtävä.
Siis täh, sillä näyttäisi olevan 5 omaa kaveria siinä plaseerauksessa. Eikö tuo ole ihan tavallinen määrä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaasot ja bestman eivät myöskään suunnitelleet häitä vaan olivat lähinnä juhlissa auttamassa mukavissa tehtävissä kuten juonto. Polttarit oli kivat mutta olisin pärjännyt ilmankin, eivät olleet pääasia.
Aika harvan mielestä juontaminen on mukava tehtävä.
Kaikki heistä eivät siis juontaneet vaan ne kenen mielestä oli kiva tehtävä. Jos olisi ollut ikävä tehtävä, ei olisi pyydetty juontamaan. Kysyttiin siis heiltä onko joku tehtävä joka olisi kiva ja sellainen ettei tunnu liian isolta hommalta. Jotkut teettävät esimerkiksi kaasoilla aika paljonkin kaikenlaista työtä...
Kaikki siivoukseen ja keittiöhommiin liittyvät tehtävät ostettiin esimerkiksi muualta
Aika rohkeaa omalla naamalla kertoa ja hieman kiusallista kutsutuille morsiamen kavereille joita ei ilmeisesti laskettu ystäviksi, toimittajalla arviokyky pettänyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muisto ysäriltä, kun olin niiden muutaman kaverini kanssa iltaa viettämässä.. terassilta seurattiin ikäisemme mimmin touhuja. Hän oli pukeutunut jonkun sorttiseen keijupukuun. Oma kyhäelmä ja tiimarista siivet ja joulukoristeista panta.
Sillä oli onki ja ämpäri. Hän kstui surullisen näköisenä sadevesikaivon vieressä ja pujotti siimaa kaivonkannen raioista.
Ensi se vähän nauratti ja sitten suretti. Hämmensi eniten.
Tunnin pari seurattiin touhua ja pakko oli käydä kysymässä, että oliko taiteesta vai mistä kyse.
Hänellä oli polttarit. Ystäviä ei ollut, eikä kukaan sisarus, serkku tms lähtenyt mukaan, äitiäkin hävetti. Hän järjesti sitten itselleen kivan illan, kun mies kavereineen lensi helikopterilla Tallinnaan römyämään!
Huh! Pyydettiin meidän mukaan. Oltiin kauppaan menossa hakee eväitä ja juomaa. Puistoon muiden mukaan istumaan. Ei lähtenyt, hän ei välittänyt juomisesta ja hän oli jo suunnitellut illan. Ok, kivaa hänelle ja onnea jatkoon.
Kolme tuntia myöhemmin se mimmi yhä istui siinä kaivolla yksin...
... Kai hänellä sitten kivaa oli.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen joskus murehtinut samaa asiaa eli jos joskus pääsisin naimisiin niin eihän mulla olisi ketään jota sinne kutsua!
Vihkiminen maistraatissa, jälkikäteen epävirallinen ja vapaamuotoinen juhlatilaisuus jossa kukaan ei tiedä kenen kavereita tai sukua on paikalla.
Ei mulla ainakaan ole ollut polttareita, kuten ei useimmilla mun kavereillakaan. Ei itsellä ainakaan ole sellaista kaveriporukkaa, mikä tuntee toisensa, vaan hyviä ystäviä on tullut matkaan mukaan eri elämänvaiheista, opiskeluista, työpaikoilta, naapureista jne. He ovat kuitenkin keskenään aika vieraita, ovat nähneet joissakin synttäreilläni, häissä jne muutaman kerran.
Vierailija kirjoitti:
Siis täh, sillä näyttäisi olevan 5 omaa kaveria siinä plaseerauksessa. Eikö tuo ole ihan tavallinen määrä?
Eivät kelpaa.
Olen kaksi kertaa avioitunut,toisella kertaa pappi sanoi aamenen ja seuraavaksi tuomari. Pari sukulaista oli paikalla ensimmäisellä kerralla ja sen jälkeen kuppilassa tanssittiin valssi,jälkimmäisellä kerralla vietiin ne pakolliset todistajat syömään. ps. olin kerran laulamassa kirkossa hääparille ja kuulin myöhemmin että ero tuli alla viiden vuoden. Eiköhän olisi parempi käyttää nekin varat elämiseen,kuin voipi tulla ero,ennen kuin hääkustannukset on kuitattu.
Minä jättäydyin pois eräästä muuten mukavasta kaveriporukasta, kun väki alkoi avioitua ja perheellistyä. En ole ikinä osallistunut näihin juhliin mutta pitkin hampain maksoin osani kustannuksista, jotten olisi vaikuttanut ikävältä tyypiltä. Itse juhlapäivälle osui sitten harmillisesti "viisaudenhampaan poisto" tai muuta vastaavaa (kenelläkään ei tuolla perusteella ole yhtä paljon viisaudenhampaita kuin minulla). Polttareiden, häiden ja vauvakutsujen (kuvitelkaa, mikä tolkuttomuus!) yhteenlasketut kustannukset hipovat jo pienen itäblokin valtion bruttokansantuotetta.
Tunnistin uppoavan laivan ja ymmärsin onnekseni jättää sen ajoissa.
No mikäs vika parissa ystävässä on. Ei kaikilla ole isoa sosiaalista laumaa. Itsellä nuo vaihtuu elämänvaiheen mukaan, pari ystävää minullakin on elämässä säilynyt.