Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Olen onnellinen elämästäni :)

Vierailija
06.06.2011 |

Olen 23-vuotias 1,5-vuotiaan pojan äiti. Aloitan vuoden päästä syksyllä yliopisto-opinnot. Sain lykättyä vielä vuoden opintojen aloitusta, kun vetosin siihen, että en halua laittaa lastani päiväkotiin. Kyllä ne opinnot jaksaa odottaa! Lapseni on vain vähän aikaa noin pieni, että haluan nauttia näistä hetkistä hänen kanssaan. Ja kun katson lastani niin tiedän, että päätökseni on oikea, ei hän pärjäisi päiväkodissa vielä.



Huomaan, että monet täällä palstalla pitää typeränä päätöstäni tehdä lapsi nuorena, mutta minä olen onnellinen ratkaisuuni. Olen naimisissa miehen kanssa, jota rakastan valtavasti ja minulla on lapsi, jota ilman maailma tuntuisi tyhjältä.



Olen hyvä äiti. Olen äitinä ja ihmisenä ihan yhtä hyvä kuin vanhemmatkin äidit.

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
06.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ethän sinä mikään keskenkasvuinen teiniäiti olekaan. 16-vuotiaalle en soisi lasta noin lähtökohtaisesti, mutta 2-kymppinen on lähtökohtaisesti aikuinen.



Olen kokenut äidiksi tulon sekä 20-vuotiaana että 36-vuotiaana ja kumpikin on yhtä oikein. Muista olla itsekin haukkumatta iäkkäämpiä äitejä, emme me ole toinen jalka haudassa.

Vierailija
2/4 |
06.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikki tekevät ratkaisunsa sen mukaan, mikä tuntuu itsestään hyvältä. Eivät kaikki ole parikymppisinä valmiita äideiksi, eikä heidän silloin pidäkään tehdä lapsia. Myös oma äitini on tullut 34-vuotiaana äidiksi, ei hän ikäloppu ollut :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
06.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

silti ihmettelen, että miksi se tarvitsee täällä sanoa. Itse en ole hyvä äiti, sillä hermostun joskus kolmeen lapseeni erityisen paljon. Olin hermostumatta, kun minulla oli yksi.



Mitä enemmän olen ollut äitinä, sitä huonompi äiti huomaan olevani. Ja toisaalta osaan äitinä nyt paljon enemmän asioita kuin silloin yhden lapsen kanssa. Tärkein oppini, jonka olen äitinä saanut tähän mennessä on se, että minä en voi muokata lapsistani haluistani huolimatta sellaisia kuin haluaisin heidän olla. He ovat juuri niitä, joita ovat, tein niin tai näin.

Vierailija
4/4 |
06.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

silti ihmettelen, että miksi se tarvitsee täällä sanoa. Itse en ole hyvä äiti, sillä hermostun joskus kolmeen lapseeni erityisen paljon. Olin hermostumatta, kun minulla oli yksi.

Mitä enemmän olen ollut äitinä, sitä huonompi äiti huomaan olevani. Ja toisaalta osaan äitinä nyt paljon enemmän asioita kuin silloin yhden lapsen kanssa. Tärkein oppini, jonka olen äitinä saanut tähän mennessä on se, että minä en voi muokata lapsistani haluistani huolimatta sellaisia kuin haluaisin heidän olla. He ovat juuri niitä, joita ovat, tein niin tai näin.

Viimeiset lauseesi kertovat paljon äitiydestäsi. Olet lempeän oloinen :) enkä ole koskaan tavannut ketään, joka ei joskus hermostuisi lapsilleen ihan kunnollakin.

ap