Lue keskustelun säännöt.
Ahdistun sekä kotona että töissä. Harvoin tunnen tavallista oloa. Sain sairauslomaa mutta
10.03.2025 |
mitä se auttaa? Kaivaudun vain syvemmälle kotiin ja omiin synkkiin ajatuksiin. Itsetuhoinen en ole.
Kommentit (11)
Yritä olla töissä jos vaan jaksat. Tulee hulluksi jos on vain omien ajatusten kanssa kotona. Kokemusta on. Vapaa-ajalla hoidat mieltäsi lepäämällä, terveellisellä ruoalla ja ulkoilemalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Annas, kun arvaan... olet 25-30-vuotias nainen?
Jätäpä kuule kännykän ja somen plärääminen vähemmälle, ulkoile, tapaa ystäviä, aloita harrastus. Sillä se ahdistus vähenee.
Olen n 60 vuotias, aika vähän somessa. Mutta en ulkoile, en tapaa ystäviä ja minulla on harrastus. On työkin joka kuormittaa, vaikka olen taistellut siellä ollakseni. Jokainen tunti ja minuutti työssä on yhtä he...vettiä. Vihaan itseäni, ja työtä ja vähän kaikkea.
En pysty oikein muuta kuin vertaistukea antamaan, olen reilu 10 vuotta nuorempi, mutta töissä jatkuva ahdistus, joka sitten tulee kotiinkin. Mietin vaan, että tätäkö elämän piti olla. Elämässä on ollut paljon menetyksiä, toki olen myös saanut paljon hyvää. Mutta onko tarkoitus päivästä päivään käydä työssä, joka tuntuu vievän ihan kaiken. Nyt alkanut myös olla fyysisiä oireita. Saikulla en ole ollut, tätä on jatkunut monta vuotta, mutta tänä vuonna olosuhteet erityisen haastavat. Tunnen olevani vankilassa, ei tässä iässä niin vaan vaihdeta alaa tms. Palkkaa on pakko tienata. Niin ja tietysti pitäisi osata olla kiitollinen, että edes on työ. Joka kuristaa. Jaksamisia sinulle.
Aina jaksan kyllä ihmetellä miksi tämmöset ihmiset tulee jonnekin vauvafoorumille itkemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se , että välillä ottaa elämä päähän, ahdistaa, on ihan normaalia. Kaikkia ahdistaa silloin tällöin. Ei ole kyse sairaudesta.
Vierailija kirjoitti:
Se , että välillä ottaa elämä päähän, ahdistaa, on ihan normaalia. Kaikkia ahdistaa silloin tällöin. Ei ole kyse sairaudesta.
Sulla ei taida olla henkilökohtaista kokemusta siitä, että ahdistus jatkuu päiviä, viikkoja tai kuukausia ja alkaa vallata tilaa ajatuksista?
Ahdistus silloin tällöin on toki normaalia. Joku voi kuvata sitä ketutukseksikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä kaikkea pahaa sinulle ap on elämäsi aikana tapahtunut?
Todellakin, yritä ulkoilla päivittän n 20 min, se riittää alkuun. Pää tuulettuu. Kirjoita muistiin joka päivä 1 kiitollisuuden aihe elämässäsi,,, huomaat,että niitä on.
Jo alkaa pikku hiljaa helpottamaan.
Minulla alkoi aivojen etulohkon dementia noin.
Perhe oli aikaisemmin jo kommentoinut ihme kohtauksia kun sain raivareita ja aloin syrjäänvetäytyvämmäksi.
Olin totaalisesti jossan tilassa töiden jälkeen. Koska kaikki kapasiteetti oli kulutettu.
Sairastuin nelikymppisenä ja minulle on arvioitu elinikää vielä ainakin 8 vuotta. Sen jälkeen en enää tiedä kuka olen ja elän kenties kuusikymppiseksi vihanneksena. Musta on hauska työkkärin kanssa asioida kun selitän mikä mulla on ja ne yrittää kovasti saada mua töihin. Että kuluttaisin viimeiset vuodet jossain hanttihommissa huonomuistisena...
Aika hassua vai mitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Milten ja missä se ahdistus tuntuu? Onko se sama asia kun vitutus?
Annas, kun arvaan... olet 25-30-vuotias nainen?
Jätäpä kuule kännykän ja somen plärääminen vähemmälle, ulkoile, tapaa ystäviä, aloita harrastus. Sillä se ahdistus vähenee.