Seiskaluokkalainen poika haluaisi harrastaa uintia, mutta kieltäytyy liittymästä uimaseuraan

Miksi harrastuksen pitäisi olla ohjatttu?

Itsekään en ole koskaan tykännyt ohjatusta toiminnasta, en lapsena enkä aikuisena.

Anna pojan harrastaa omalla tavallaan.

Ehdotan seuraavaa:

kausirannekkeen ehdoksi että käy yhden kauden uimaseuran mukana ohjatusti, opettelee kunnolla uimaan yms. Sen jälkeen voi jatkaa uimaseurassa tai itsenäisesti kaveriensa kanssa oman aikataulun mukaisesti.

Otsikon lukiessani ajattelin aivan samaa: osta vain kausikortti ja anna käydä itse uimassa. Tosin, jos aikoo käydä vain kavereiden kanssa ja kavereilla ei niinkään ole innostusta asiaan, voi se pojaltakin sitten jäädä. Toivottavasti innostuisi yksinkin käymään.

Mä olen rakastanut uintia siitä lähtien kun opin uimaan. Urheiluhullu isä aikoinaan pakotti uimaseuraan ja onneksi olin sen verran voimakastahtoinen että lopetin harjoituksissa käynnin koska en tykännyt ohjatusta pässiäksiisistä yhtään, kivasta lajista tuli saman tien viikonloppuaamujen painajainen. Jos isä olisi pakottanut jatkamaan, en usko että uisin tänö päivänä ollenkaan.

Itse harrastin yläasteikäisenä uimista. Pidin siitä. En suin surminkaan olisi haunnut mihinkään uimaseuraan. 

Osta mielummin Fortniten battle pass ja kunnon netti pojalle, en usko että haluaa oikeasti uuda

Oletko hullu? Tietenkin pitäisi.

Hyvä juttu uimaan vaan. Ei ohjausta tartte, kunhan liikkuu miten tykkää.

Tuon ikäisille se uimaseuran uinti on jo kilpailuhakuista. Meidän lapsi lopetti uimaseurassa sen jälkeen, kun oli käynyt kaikki tekniikkakurssit alakouluiässä. Hänellä ei ole mitään kilpailuviettiä, mutta hän pitää uimisesta.

Hankkisin sen kausirannekkeen, jos lupaa käydä siellä ainakin sen verran, mitä kertamaksut maksaisivat verrattuna rannekkeeseen.

Jos lapsi tykkää käydä uimassa, niin mikä ettei ostaisi hänelle kausikorttia. Ainot sen kanssa on lähinnä että sitten kannattaa jonkun verran seurata kuinka usein lapsi lopulta käy uimassa, että tuleehan se kausikortti halvemmaksi kun jos maksaisi vain yksittäisiä pääsylippuja.

Mutta en tiedä miksi lapselle pitäisi maksaa enempää viikkorahoja siitä jos hän ei kuitenkaan sitoudu mihinkään harjoitteluun eikä sellaiseen vaan saa vain mahdollisuuden käydä uimahallissa vedessä leikkimässä milloin haluaa. Hyvää liikuntaa se tietysti on, mutta ei ehkä sellaista jonka perusteella lapselle antaisi enempää viikkorahaa.

Seuraan liittyminen voi tappaa sen viimeisenkin liikuntainnostuksen. Anna liikkua haluamallaan tavalla, siten siitä voi tulla elämäntapa.

Seurassa pitää kyllä sitten olla motivoitunut eikä pilata muiden tunnelmaa. 

Kiitos hyvistä kommenteista. Itselleni tuo on oikeastaan yhdentekevää, kunhan vain saa liikuntaa, mutta isänsä mielestä tuollainen omaehtoinen hallilla käyminen ei ole oikein kunnollista toimintaa, vaan menee kuulemma vain altaassa lillumiseksi ja pelleilyksi. Tästä syystä on sitä mieltä, että seuraan pitäisi ehdottomasti liittyä, jotta olisi säännöllisesti ohjatut harjoitukset. Poika osaa ennestään uida tosi hyvin, joten sen kanssa ei pitäisi olla ongelmia, mutta fyysinen kunto voi olla sen verran heikonlainen kun ei mitään ole harrastanut, että seuralaisten perässä voisi olla vaikeaa pysyä.

Ap

Kerro sille isälleen, että jos seuraan liittyy sellainen, joka ei halua kilpailla, loppuu se into siihen uimiseen, kuin seinään. Seurat ovat kilpauintia varten tuossa iässä. Sitten ei poika enää "lillumassakaan" käy, eli siinä pilattiin sekin into ja mahdollinen urheiluharrastus.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos hyvistä kommenteista. Itselleni tuo on oikeastaan yhdentekevää, kunhan vain saa liikuntaa, mutta isänsä mielestä tuollainen omaehtoinen hallilla käyminen ei ole oikein kunnollista toimintaa, vaan menee kuulemma vain altaassa lillumiseksi ja pelleilyksi. Tästä syystä on sitä mieltä, että seuraan pitäisi ehdottomasti liittyä, jotta olisi säännöllisesti ohjatut harjoitukset. Poika osaa ennestään uida tosi hyvin, joten sen kanssa ei pitäisi olla ongelmia, mutta fyysinen kunto voi olla sen verran heikonlainen kun ei mitään ole harrastanut, että seuralaisten perässä voisi olla vaikeaa pysyä.

Ap

Jos fyysinen kunto on huono, ei se rannekkeella altaassa plutaaminen sitä paranna. "Uimassa" voi toki käydä, mutta ei se mitään ohjattua harjoittelua korvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos hyvistä kommenteista. Itselleni tuo on oikeastaan yhdentekevää, kunhan vain saa liikuntaa, mutta isänsä mielestä tuollainen omaehtoinen hallilla käyminen ei ole oikein kunnollista toimintaa, vaan menee kuulemma vain altaassa lillumiseksi ja pelleilyksi. Tästä syystä on sitä mieltä, että seuraan pitäisi ehdottomasti liittyä, jotta olisi säännöllisesti ohjatut harjoitukset. Poika osaa ennestään uida tosi hyvin, joten sen kanssa ei pitäisi olla ongelmia, mutta fyysinen kunto voi olla sen verran heikonlainen kun ei mitään ole harrastanut, että seuralaisten perässä voisi olla vaikeaa pysyä.

Ap

Jos fyysinen kunto on huono, ei se rannekkeella altaassa plutaaminen sitä paranna. "Uimassa" voi toki käydä, mutta ei se mitään ohjattua harjoittelua korvaa.

Eihän harrastamaton tietenkään uimaseuralaisille pärjää, jotka ovat luultavasti olleet pienestä asti harrastuksessa mukana ja harjoittelevat nyt kilpailuihin, vaikka hyväkuntoinen muuten olisikin.

Tuskin tuossa iässä enää edes seuraan pääsee jäseneksi oikeasti, tai ehkä johonkin puolenyön jälkeen altaaeen pääsevään olevaan höntsäriryhmään. Nuo seurat keskittyvät verenmaku suussa kilpailuun jonne tuollainen joka ei ole lapsesta asti tätä tehnyt ei vain sovi. Eli kannattaa unohtaa tuo heti alkuun.

Vanhemmat haluaa viedä harrastuksesta sen kaiken kivan pois tekemällä siitä liian tavoitteellista.

Miksi pitää liittyä seuraan uimaan kilpaa, jos haluaa uida omaa tahtiaan huvikseen? Vaikka ei uisi siellä hallissa kilometrikaupalla, niin liikuntaa se altaassa riehuminenkin on.