Voimat loppu. Miten ne saisi palautettua?

Onko kilpirauhasarvot, hemoglobiini katsottu? Astma, sepelvaltimotauti, uniapnea? Monipuolinen säännöllinen ruokavalio?

Jos kyse on psyykkisen puolen kuormituksesta, voi auttaa se, että ottaa vain päivän tai pelkän hetken kerrallaan.

Pitäisi karsia sitä kuormaa lisää ja henkistä kuormaa pois. Ja nukkua ehkä tarpeeksi, jos vielä väsyttää. Ja ravinteita, nestettä, miten rautatilanne, onko proteiinia, perunaa ja sitten katsoa kävelyä uudelleen. Elektrolyytit? -Pitää irrottaa joistakin henkisistä kuormista ja fyysisistä. Luonnon äänet. Vähentää kaikkea negaa. Ja ottaa kevään valoa.

Sairausloma?

Valkoinen vilja vähemmälle eli vehnää ei liikaa. Paitsi jos viinerit joskus.

Vierailija kirjoitti:

Valkoinen vilja vähemmälle eli vehnää ei liikaa. Paitsi jos viinerit joskus.

Ja pullaa.

mene lääkäriin selvittämään ettei ole mitään elimellistä

Sama tilanne. Yli 7 vuotta jatkunut ja jatkunee vuosia. Aloin kestää tätä paremmin, kun aloin kävellä tai juosta pitkiä lenkkejä ja treenata. Nyt tosin olkapää kipeytyi, mutta jalat vielä kantaa. Kunhan kevät tulee ja pääsee juoksemaan poluille...

Niin se vaan itsellä auttoi kun aloitti kävely/ juoksuharrastuksen. Yllättäen kun tekee enemmän niin jaksaa enemmän. Aloita pienestä ja samalla voi käydä lääkärissä toteamassa onko anemiaa, uniapneaa tms mikä voi vaikuttaa. Tuo liikkuminen tuskin mitään tilannetta pahentaa

Mikä se kuormittava elämäntilanne on?

Vierailija kirjoitti:

Niin se vaan itsellä auttoi kun aloitti kävely/ juoksuharrastuksen. Yllättäen kun tekee enemmän niin jaksaa enemmän. Aloita pienestä ja samalla voi käydä lääkärissä toteamassa onko anemiaa, uniapneaa tms mikä voi vaikuttaa. Tuo liikkuminen tuskin mitään tilannetta pahentaa

Voi myös polla kiittää ihan vaan vaikka siitä vartin tai puolen tunnin mahdollisuudesta päästä muista arkihommista irti. Itsellä lapsitaloudessa ihan ykkösjuttu ihan henkisen hyvinvoinnin kannaltakin eikä tuota raitista ilmaakaan saa nykyään liikaa

Vierailija kirjoitti:

Sama tilanne. Yli 7 vuotta jatkunut ja jatkunee vuosia. Aloin kestää tätä paremmin, kun aloin kävellä tai juosta pitkiä lenkkejä ja treenata. Nyt tosin olkapää kipeytyi, mutta jalat vielä kantaa. Kunhan kevät tulee ja pääsee juoksemaan poluille...

Lisään vielä, että minulla syy on tiedossa. Kyse perhesuhteisiin liittyvästä, ja asiaintilaa ei voi muuttaa tai korjata nopeasti. Ainoa keino on olla kärsivällinen ja kestää. -sama

Ota lääkärissä kaikki labrat. Vitamiinit käyttöön ja terveellinen ruokavalio. Hyväksy tilanne, nyt olen väsynyt, nyt en jaksa. Lepää, tee vain asioita, joita jaksat, vaikka olisivat kuinka typeriä. Älä rasita fyysisesti itseäsi liikaa, mutta älä jää myöskään sängynpohjalle. Käy ulkona vaikka istumassa. 

Elämä voittaa lopulta, jos saat hetken vain olla. 

Siltsu laittoi vauhtia suoleen, se auttaa hetken mutta sitten tulee kamala väsy 

Vierailija kirjoitti:

Niin se vaan itsellä auttoi kun aloitti kävely/ juoksuharrastuksen. Yllättäen kun tekee enemmän niin jaksaa enemmän. Aloita pienestä ja samalla voi käydä lääkärissä toteamassa onko anemiaa, uniapneaa tms mikä voi vaikuttaa. Tuo liikkuminen tuskin mitään tilannetta pahentaa

Liikkuminen auttaa, liikun itsekin päivittäin, mutta itseään pitää osata kuunnella. Joskus minulla oli hirveä stressi ja sitkeästi jatkoin lenkkeilyä työpäivien jälkeen, koska liikunta on lääke, niin sitä kaikkialla hoettiin. Sitten yksi päivä lenkin jälkeen meni kuppi lopullisesti nurin. Kaaduin vain eteiseen itkemään ja tämän jälkeen olin vuoden poissa työelämästä. 

Pitäisi luultavasti muuttaa se kuormittava perheasetelma elämässä. Mikä se on, kun on jo 10 v kestänyt ja kestää vielä vuosia, etkä voi siihen vaikuttaa? Se on se, mikä pitää muuttaa. Uupumuksen keskellä on yleistä tuntea, ettei voisi muuttaa mitään, vaikka oikeasti voi.

Ota kompromissi. Liiku samalla kun keität kahvia, syöt aamupalaa, siivoat jne. Hyötyliikuntaa kutakuinkin pelkästään, mutta tanssien vaikka pari kolme askelta kerralla. Seisot yhdellä jalalla, treenaat balettityyliin puoliksi varpailla polvet koukussa ja pidät asennon hetken jne. Ei tarvitse lähteä minnekään, ei raahautua lenkiltä itkien kotiin, ei yhtäkään liikettä tehdä, joka ei tunnu aiheelliselta. Venyttelet, nouset tuolilta muutaman kerran peräkkäin jne.

Saat ajatukset hetkeksi muualle ilman, että tarvitsee satsata mitään. Alkuun palkitse itsesi vuolaasti joka kerta, kun muistat toimia näin. Kunnes liikuskelu muuttuu palkinnoksi itsessään. Sohvaltakaan ei tarvitse nousta, teet vain parit vatsaliikkeet siellä. Ja kun tuntuu mahdottomalta katsoa eteenpäin, katso taakse. Miten paljon olet jo kestänyt järjissäsi. Kiitä itseäsi siitä. Sitten mietit, mitä kuuluu kestää ja mitä pitää muuttaa.

Vahvaa B-vitamiinia.

Päivärutiini ja pysyt siinä.

Ulkoilu:ensin riittää, että vain seisoo talon kulmalla, sitten 5 Min. Kävelyä, sitten 10 Min jne. 

Ruokahuolto: aamiainen, lounas, välipala, päivällinen, iltapala. Helpota esim smoothiella aamuisin ja iltaisin. Lounaaksi vihersalaatteja, maksapihviä ja puolukkaa. Paljon yrttejä, persiljaa, basilikaa, korianteria, voita ja ruisleipää niiden kanssa.

Käsillä tekemistä. Nikkarointi, kutominen tms

Ja aivopähkinä, esim ristikko tms. 

Ensimmäiseksi joutuu karsimaan ne ihmissuhteet mitkä kuormittaa, hankaluus siinä että ne tunnistaa ja raaskii sitten ottaa etäisyyttä.