Miksi joidenkin ihmisten kanssa on heti niin helppo olla?
Tuntee vaikka heti jotain ihmeellistä rauhaa ja kiintymystä? Hiljaisuuskaan ei ole kiusallista. Sitten on näitä, että tuntee suorastaa kipua ja vihaa, vaikka tapaisi ensinmäisen kerran? Rakastuminen on asia vielä erikseen ja se voi olla jotain tuolta väliltä, jos ei jopa sitä vihaa?
Kommentit (15)
Hengenheimolaisuutta. Löytyy harvoin
Olet tuntenut hänet edellisessä elämässä. Alitajunta muistaa.
Vierailija kirjoitti:
Hengenheimolaisuutta. Löytyy harvoin
Tämä. Ja sit kun löytyy, sitä ei halua päästää käsistään.
Vierailija kirjoitti:
Millaisia helppo olla -parisuhteet on rakastumisen ja alkuhuuman aikana? Mitkä piirteet ennakoi?
Mulla ainakin on vaan sellainen hyvin vahva tunne ja tieto, että tässä se nyt on. Toinen tuntee jo. Tietää mitä ajattelen sanomatta. Ei siis niin että tietää sanat mitä ajattelen vaan tietää ja tuntee mitä ajattelen. Mitä mä haluan. Kaikki on luonnollista, elämässä on tavallaan yhteinen rytmi, sama aalto, tavoissa ja eleissä on tuttuutta. Todella friikki tunne. Läheisyys on kuin jotain huumetta
Vierailija kirjoitti:
Hengenheimolaisuutta. Löytyy harvoin
Tai turhankin usein. Lapsenikin ihmetellyt että miten ihmeessä mulla riittää tuttuja joka puolella Suomea. Onhan osa tuttujakin mutta suurin osa että en ole koskaan aiemmin nähnyt. Toiset vaan on tuttavallisia hengenheimolaisia.
Saattaa olla myös lahjakkaasti peilaava narsisti, jos tuollainen tunne tulee jonkun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Olet tuntenut hänet edellisessä elämässä. Alitajunta muistaa.
höpö höpö!!!
Miksi jotkut ihmiset vetävät toisia puoleensa kuin magneetti. Heidän seurassaan halutaan olla. Heille kerrotaan kaikki asiat saman tien. Jos jotain huonoa heistä täytyy löytää, niin mitä?
Olen ihmetellyt samaa. Joidenkin ihmisten kanssa alkaa viihtymään heti ja syntyy hyvää keskustelua vaikka ei ole mitään yhteistä. Joidenkin kanssa taas, vaikka on esim. yhteinen harrastus, on vaikea keskustella ja väkinäinen tunnelma. Minulla on huonot sosiaaliset taidot enkä ole keksinyt mitään yhteistä nimittäjää niille ihmisille joiden kanssa minun on helppo keskustella.
Joskus nuorena likkana jossain tapahtumassa istuskelin seinää vasten lattialla. Täysin tuntematon jätkä tuli lähelle ja tuli niin hyvä olo siinä, sille jätkälle kanssa kun tuli kysymään saako istua viereen. Nimiäkään ei vaihdettu, ei puhuttu, siinä vaan istuttiin aikamme nauttien rauhasta. Jotenkin yhteisestä ajatuksesta sitten alettiin lähteä omiin juttuihimme ja kaverini joka oli nähnyt meidät kysyi kukas se oli ja hämmästyi kun kerroin ettei mitään hajua, oli luullut että ollaan pitkäaikaisia sydänystäviä sen jätkän kanssa.
Kun vieressä on se hemaistus tai komistus hiljaa niin kyllähän siinä sielujen sympatiat hohkaa
Koska niihin uppoaa sinun läheisriippuvainen mielistely ja paskapuheet.
Millaisia helppo olla -parisuhteet on rakastumisen ja alkuhuuman aikana? Mitkä piirteet ennakoi?