Pitkittynyt ponnistusvaihe. Kuinka kauan sitä yritetään?
Kuinka kauan annetaan äheltää ennenkuin joutuu/pääsee sektioon?
Varsinkin jos se pulssianturikin on jo irronnut vauvan päästä aikoja sitten
(ei siis eksaktia tietoa voinnista).
Mietin vain, että meniköhän kaikki ihan oikein
kun syntyi valkoinen veltto vauva joka joutui heti elvytykseen...
Kommentit (17)
Syntyi just ja just hengissä oleva vauva, joka viikon teholla olon jälkeen pääsi kotiin ja liikkuu nykyään terveen papereilla.
Mun mielestä sillä on vähän hitaalla tuo elämä, eikä se hoksaa asioita. Muut lapset erilaisia. Hapenpuutetta vai vaan paska tsägä geenijaossa?
sen jälkeen lääkäri veti imukupilla pois.
vauva mei valvontaosastolle koska oli hörppinyt lapsibettä, keuhkot rahisivat.
Syntyi just ja just hengissä oleva vauva, joka viikon teholla olon jälkeen pääsi kotiin ja liikkuu nykyään terveen papereilla. Mun mielestä sillä on vähän hitaalla tuo elämä, eikä se hoksaa asioita. Muut lapset erilaisia. Hapenpuutetta vai vaan paska tsägä geenijaossa?
mikä oli vauvan hapetusarvo syntyessä, se kertoo jo aikas paljon...
ei onnistunut..mentiin hätäsektioon, vaikea ulosautto siinäkin
kohtu repesi yms
eli tein kirjallisen selonpyynnön sairaalaan hoidostamme ja sainkin vastauksen,
lähetin potilasvahinolautakunnalle myös, ja päätös tuli ei olisi saanut tehdä noin , saimme vauva että minä kivusta yms korvauksia
eli kannattaa tehdä kysely!!
ei ne mällit kätilöt ja lääkärit ikinä opi , jos koskaan ei joudu vastuuseen mistään...
ja kauheaa kun lapsi tehdään sairaaksi synnytyksessä, kun ei vaan viitsitä vaivautua edes huoneeseen tutkimaan saati leikkaamaan ajoissa!!!!!
aikoinaan sanottiin, että tunnin päästä kutsutaan lääkäri (jos ei aiemmin ole ollut mitään muuta tarvetta) ja siitä aika äkkiä käsittääkseni aletaan valmistella sektiota, jos ei imukuppi onnistu. Itsellä kesti 45 minuuttia.
Mulla kesti parisen tuntia ponnistusvaihe. Hieman reilu tunti sai "rauhassa" yritellä ennen kuin kutsuttiin lääkäriä imukupin kanssa paikalle. Lääkärin tulo kesti vielä puolisen tuntia. Sitten vielä kesti imukupin asettelu aikansa.
Mä olin ihan loppu ja luovuttamaisillani jo, kun jostain tuli ajatus, että en mä ennenkään ole vaikeissa tilanteissa luovuttanut. Ja viimein sain punnerrettua vauvan ulos.
Sanon vaan, että ei olisi tarvinnut enää montaa minuuttia odotella, kun ei olisi enää jaksanut.
Vauva oli hyvässä kunnossa kuitenkin pitkästä ponnistusvaiheesta huolimatta.
kunnes lääkäri sai kiskottua virhetarjontaisen vauvan ulos imukupilla, joka irtosi ensin 3 kertaa.
Tapahtumasta on nyt reilu 5v ja monikin on epäillyt (ihan keltoa myöten)
pojan vilkkauden juontavan juurensa synnytyksestä.
Ehkä olisi ollut aiheellista siirtyä sektioon aiemmin?
kunnes lääkäri sai kiskottua virhetarjontaisen vauvan ulos imukupilla, joka irtosi ensin 3 kertaa. Tapahtumasta on nyt reilu 5v ja monikin on epäillyt (ihan keltoa myöten) pojan vilkkauden juontavan juurensa synnytyksestä. Ehkä olisi ollut aiheellista siirtyä sektioon aiemmin?
näkyy lapsen voinnissa vasta myöhemmin, eli just erilaisina oppimisvaikeuksina :(((
eli edelleen tehkää asiasta , eli synnytyksestä kirjallinen kysely sairaalaan. ja potilasvahnkolautakuntaan
ei siinä ainakaan häviä mitään...
ei se teidän lasta enää auta, vaivat on syntyneet jo, ei voi muuttaa tapahtunutaa
MUTTA kaikki kirjalliset kyselyt on sairaalassa luetttava ja niihin on vastattavakirjallisesti
eli heidän on siellä mietiitavä ja käytävä asiaa lävitse!
eli toimintatavat ei koskaan muutu, jos kukaan ei uskalla vaatia kunnon kohtelua ja hoitoa!'
johon jokaisella on oikeus!
eli teidän asian käsittely auttaa toisia synnyttäjiä samaan ehkä vastaavassa tilanteeesa parempaa hoitoa, esim pikaisemmalla sektiopäätöksellä
ja näin estää lapsen vammautuminen
kunnes lääkäri sai kiskottua virhetarjontaisen vauvan ulos imukupilla, joka irtosi ensin 3 kertaa. Tapahtumasta on nyt reilu 5v ja monikin on epäillyt (ihan keltoa myöten) pojan vilkkauden juontavan juurensa synnytyksestä. Ehkä olisi ollut aiheellista siirtyä sektioon aiemmin?
Sitä kun säästetään ja väkisin synnytetään alakautta vaikka meinaa molemmilta henki lähteä, tulisko sittenkin helpommaksi tehdä sektio, säästö voi tulla jo ekan viikon aikana kun ei tarvitse hoitaa vauvaa teho-osastolla, saatika sitten säästö siinä vaiheessa, kun hapenpuutteesta kärsinyttä häiriölasta ei tarvitse tukea ja avustaa koulussa sun muualla.
sitten syntyi veltto 3 pisteen vauva. Hapetusarvo kunnossa ja pisteet 5min iässä jo 9.
On kaikin puolin fiksu lapsi, äidin mielestä ja opettajienkin, erittäin hyvä koulumenestys.
Uskon siis että hapetusarvo ja nopea virkoaminen kertoo paljon mitä on odotettavissa. Toki geenit sanelee "rajat"
Vauva eteni hitaasti. Itse en tajunnut, että meni niin paljon aikaa. Ja vaikka se oli raskasta, niin ei se nyt niin raskasta ollut - olin kyllä aika väsynyt, mutta toivuin nopeasti. Jälkeenpäin ajatellen mieluummin noin kuin että olisi revitty imukupilla ulos. Nyt rauhallisesta synnytyksestä vain muutama tikki. Vauva oli synnytyksen jälkeen hyvinvoiva, joten ei hänenkään voinnin perusteella ollut syytä puuttua synnytyksen luonnolliseen kulkuun.
että kun lapsen pää on jo hyvin alhaalla synnytyskanavassa, on todennäköisesti nopeampaa ja turvallisempaa synnyttää lapsi imukupilla kuin sektiolla. Aina tilannetta ei kuitenkaan ole helppo arvioida ja joskus käy niin, että imukupilla ei päätä saada syntymään. Silloin on myös sektio hyvin riskialtis tehdä ja kohtulihas repeää helposti sektiossa. Eli joka tilanteessa ei sektio ole mikään "helppo ratkaisu" hankalaan synnytykseen, eikä sitä aina voida tehdä "ajoissa", kun siihen asti synnytys on sujunut mahdollisesti oikein hyvin.
Kun ponnistusvaiheen kesto lähestyy tuntia, pitäisi tosiaan pyytää lääkäri arvioimaan alakautta syntymisen mahdollisuudet. Jos tilanne näyttää etenevän hyvin, saa ponnistuvaihe vielä jatkua, mutta yli 2 tuntia se ei saisi kestää, vaikka vauvan syke olisi ihan hyvä. Jos sykkeessä ongelmia, sitten onkin jo kiire.
Hoitovirheitäkin sattuu. Joskus taas on vain niin, että nopea imukuppi pelastaa jo muutenkin huonossa tilanteessa olevan lapsen hengen, mutta ei enää terveyttä. Ei siinä sektiokaan sitten auttaisi.
eikä kertaakaan lääkäri käynyt tarkistamassa tilannetta. Kätilöitä oli kyllä kaksi ja epparisakset valmiina, mutta oman käsitykseni mukaan synnytys kuitenkin eteni koko ajan sen verran että ponnistamista jatkettiin. Siinä hilkulla se tosin oli, varmaan kymmenen minuutin sisällä olisi väliliha leikattu jos ei lapsi olisi tullut ulos.
Oli kyllä traumaattinen kokemus, mutta oudosti senkin muiston on aika kullannut.
Ihan itse se väliliha repesi muutamaa milliä vaille sulkijalihakseen asti.
Sain tikkejä suorastaan riittävästi sisälle ja ulos.
En edes tiedä, paljonko niitä laitettiin, mutta oli varsin kursitun näköinen värkki.
Kammottaa vieläkin katsella vanhaa kuvaa...
sydänäänilaskuja, syntymän jälkeen huomattiin, että napanuora oli 3x kaulan ympäri. Tunnin kohdalla lääkäri kävi arvioimassa ja alettiin puhua imukupista, mutta sain sitten sen kuitenkin pungattua ulos ilman avustusta. Ei tullut hapenpuutetta.
repesin vielä vähän lisää emättimeen päin. Oli sen verran kiirusta saada vauvaa ulos siinä loppuvaiheessa.
pitkään ponnistaneita, kätilöitä tai lääkäreitä?