Mistä apua elämääni?

Olen koko aikuisikäni kärsinyt ahdistuksesta ja lievästä masennuksesta. Syönyt lääkkeitä ajoittain, käynyt terapiassa 5v (puimassa äitisuhdetta, riippuvuutta, häpeää jne). Runsaan vuoden aikana olotila on tuntunut menevän todella alas koko ajan. Uusi työpaikka oli pettymys, aiheuttaa stressiä ja painajaisia, tulevaisuus tuntuu synkältä, nuoruudessa vaivanneet pakkomielteet nostaneet päätään. Tuntuu, että jokin tietty typerä pakkoajatus vie kaiken energian, kun se velloo päässäni koko päivän. Sosiaaliset (ne vähäiset) suhteet kariutumassa. Siiderin lipitys lisääntynyt. Olen aina osannut hakea apua mutta nyt tuntuu, etten kehtaa enkä tiedä kenelle tohtisin puhua; vaikkapa naurettavan oloisista pakkomielteistä. Mietin, että mikä tämän pahan ja tyhjän olon on laukaissut..? Työpaikka, ikäkriisi vai mikä. Olen todella epätoivoinen. Halusin vain purkaa tänne ajatuksia, ehkä joku sielunsisar myös linjoilla.