Lue keskustelun säännöt.
Nälkäiset lapseni kaverit
21.06.2011 |
Pojallani on kaverina veljekset, jotka ovat paljon meillä leikkimässä. En ole koskaan nähnyt näiden poikien vanhempia, eivät asu ihan naapurissa vaan lähistöllä. Nämä pojat ovat aina, poikkeuksetta tosi nälkäisiä. Kun pyydän pihalta omaa lastani syömään, nämä pojat seuraavat perässä ja pyytävät saada myös ruokaa. Yleensä selityksenä on etteivät ole koko päivänä syönyt mitään ja tämä tapahtuu siis illalla. Olen heille ruokaa aina tarjonnut, en ole raaskinut kieltää, koska olen huomannut kuinka tosissaan heillä on aina nälkä. Nyt mua pikkuhiljaa on alkanut ärsyttämään, koska tämä on ennemmin sääntö kuin poikkeus ja lapset aina ilmoittavat että heille on myös annettava ruokaa. Eivät enää edes kohteliaasti pyydä vaan pitävät itsestään selvyytenä että heille ruoka myös tarjotaan.
Mitenhän mun pitäis jatkossa toimia? Jatkaa ruuan tarjoamista vai selvittää heidän vanhempansa ja ilmoittaa että täyshoitolamme on suljettu vai mitä ihmettä??
Kommentit (7)
"Ei, ruoka on vain meidän perheelle. Odotatte siellä pihalla ruuan ajan tai sitten voitte itsekin käydä kotonanne tässä välissä syömässä."
Oikeasti minä en haluaisi ainakaan, että lapsiani ruokittaisiin naapurissa. Olen itse kieltänyt lapsiani syömästä, vaikka tarjottaisiin tai ainakin soittavat ensin luvan, saako syödä, jos tarjotaan. Ja nämä meidän pikkuteinit on ainakin meillä kestonälkäisiä ja muka viimeksi syöneet viikko sitten tai vastaavaa. Kasvuiässä näemmä ja ajantaju hukassa. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en niin tekisi ellei siitä olisi vanhempien kanssa sovittu. Ethän tiedä tämän perheen ruoka-aikoja, mitä pojat mahdollisesti eivät voi syödä, yms.
Toivon että meidän naapurit eivät koskaan antaisi lapsilleni ruokaa kysymättä ensin minulta. Jotain mehua tms. juotavaa voi toki antaa.
tee ls-ilm jos siltä tuntuu.ei ole lasten vika jos ne ei saa hoitoa kotoaan!!ota vastuuta äläkä täällä vongu
Pieni mehujää tai juoma on ok. Muut ruokailut hoidetaan kotona. Musta sun kannattaa ruveta sanomaan että meillä syödään nyt ja tekin voitte lähteä kotiinpäin.
Olen kyllä esikoisen kanssa syyllistynyt tuohon ett annoin ruokaa kaverille. Tää tyttö oli meillä tosi paljon joten pakkohan sitä oli ruokaa antaa. Myt nyt useampien lasten tuoman viisauden kauttaa oon itsekin miettiny ett toimin väärin. Siis ois toikin tyttö vaan pitänyt lähettää ruoka-aikoina kotiin eikä pitää meillä täysihoitolassa.
Itse en niin tekisi ellei siitä olisi vanhempien kanssa sovittu. Ethän tiedä tämän perheen ruoka-aikoja, mitä pojat mahdollisesti eivät voi syödä, yms. Toivon että meidän naapurit eivät koskaan antaisi lapsilleni ruokaa kysymättä ensin minulta. Jotain mehua tms. juotavaa voi toki antaa.
sanoin etten tiedä ovatko allergisia jollekkin ruoka-aineille. Mutta jatkuvasti pyysivät ja pyysivät ja sanoivat että heillä on nälkä, niin en nä raaskinut olla antamattakaan. (mulla on hyvä ystävä, joka muistelee omaa lapsuuttaan usein kun ei saanut kotona ruokaa kuin joskus ja jouluna ja oli ollut kamalaa aina olla kaverilla käymässä ruoka-aikaan kurnivalla mahalla ja katsoa vierestä kun muut vetivät mahansa täyteen..) No näistä pojista en siis tosiaankaan tiedä että ovatko vaan aina nälkäisiä vai eivätkö oikeasti syö kotona, koska en paremmin näitä tunne, mut ehkä pitää vaan sitten lopettaa tarjoilut. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saattaa ottaa 5 kertaa lisää ruokaa kotona. Häneltä puuttuu joku kylläisyyden tunne tai jokin.
Oikeaa ruokaa olen antanut ottaa monesti lisää jos sitä on ollut. Herkkuja annan saman kuin toisellekin lapselle. Söisi herkkuja jos annettaisiin varmaan siihen saakka kunnes halkeaisi.
Ja kyllä, minua hävettää kun tiedän pojan kerjäävän ruokaa kylässä ja kavereilla. Vaikka kotona kyllä oikeaa ruokaa annetaan.
Ja kyllähän tuosta pojasta huomaakin että on ruoalla ollut, on melkoisen tanakka.
niin sitten kerrot heille tiukasti, mutta asiallisesti, että menkääpä tällä kertaa kotiinne syömään. Sano, että olet tehnyt ruokaa vain omalle perheellenne, eikä sitä nyt riitä muille.