poika meni mummolle hoitoon. Soittelee ja kiukkuaa että ei ole tekemistä ja haluaa kotiin.
9-vuotias meni eilen mummolaan ja siellä pitäisi olla perjantaihin asti. Nyt jo soitelee että "mummo kiusaa" (ei anna karkkia yms.) ja hän haluaa kotiin.
Huoh. Mä tiesin tämän.
Mitä te tekisitte? Molemmat vanhemmat työmatkalla.
Kommentit (30)
9-vuotias meni eilen mummolaan ja siellä pitäisi olla perjantaihin asti. Nyt jo soitelee että "mummo kiusaa" (ei anna karkkia yms.) ja hän haluaa kotiin.
Huoh. Mä tiesin tämän.
Mitä te tekisitte? Molemmat vanhemmat työmatkalla.
Meil taas kotona on tiukempi kuri kuin mummolla. Mummi ihan nauttii, et saa olla "kiva", kun me tehdään kasvatustyö. Se on niitä mummouden hyviä puolia. Minulle soittaa, jos pitää rangaistusta laatia kolttosista ja saa lapset kuriin, kun uhkailee "tai soitan äidille/isälle"-sanoin. :D
Se on katsos ap vanhempien homma hoitaa ne inhottavimmat jutut: kertoa elämän totuuksista (kuolema, syntymä ja kaikki siltä väliltä), asettaa rajat ja määrätä seuraukset, komentaa pesuille, kertoa kuinka käyttäydytään missäkin tilanteessa jne. Muilta ihmisiltä ei voi tätä vaatia, vaan se on kivaa ekstraa, jos joku muukin osallistuu kasvatustyöhön. Mut moni vanhempi on ymmärtänyt vanhemmuuden väärin. Että äidin ja isän rooli on muka joku bestiksenä oleminen lapselle.
COME IMMEDIATELY! Lues tuo kirja "Letters from camp". Taitaa olla ihan kansainvalinen ilmio josta kuitenkin kaikki osapuolet selviavat hengissa.
Välillä on oikein hyvä olla vaan ihan jouten.
Jos on tylsää, niin sitten on. Hoitaja on kuitenkin luotettava ja kyllä pihalta niitä lapsia löytyy.
eli hyvää tekee olla vähän tiukemmassa kurissa, jätä sinne mummolaaan vaan pidemmäksi aikaa jos mummo parka vaan jaksaa katella ja kuunnella kiukuttelevaa kakaraasi...
Jos 9-vuotias soittaa vuorokauden jälkeen ja inisee siitä, että ei saa karkkia ja kutsuu sitä kiusaamiseksi, niin on totta tosiaan tuossa 9-vuotiaassa vikaa. Oletteko curling-vanhempia?
Jos mummossa oikeasti jotain vikaa, olisi ihan asiallista laittaa se myös aloitukseen, mutta tuon aloituksen perusteella te olette curling-vanhempia ja 9-vuotiaanne on teidän kotonanne pomo. Mummo on ainoa järkevä aikuinen, ja 9-vuotiaallenne tekee hyvää olla mummon luona mahdollisimman paljon. Ehkä jopa koko kesän. Näin opettajana olisin siitä kiitollinen!
kiitos kommentistasi.
Mitäs mä nyt teen? :)
Kyllä se mummokin siihen kohta kypsyy eikä varmasti pidä kauaa siellä.
ap
9-vuotias poika oli viikonlopun mummilla ja heti ekan yön jälkeen se soittelu ja marina alkoi kuinka haluaa kotiin eikä ole mitään tekemistä. Asiaan vaikutti varmasti se, kun kaverit soittelivat pojalle ja pyysivät ulos ym. ja harmitti sitten kun oli kymmenien kilometrien päässä eikä päässyt.
kaverit on nyt tosi tärkeitä.
Mä sanoin pojalle, että nyt rauhoitut ja mummoa pitää uskoa. Ja että sä loukkaat mummoa noilla jutuillasi, olepahan kiltimmin siellä.
Väärin arvaatte, että me oltais jotain Curling-vanhempia. Poika on tosi kovapäinen ja tahtoinen, hänen kanssaan saa kaikesta vääntää.
On olemassa helppoja ja nöyriä lapsia, ja sitten vähän voimakkaampia.
ap
Itsekin olen joutunut/saanut viettää aikaani paljon mummolassa. Toisinaan oli tosi kivaa ja paljon tekemistä, toisinaan olisin taas halunnut vain kotiin.
Mitään vikaa mummolassa ei ollut. Ruoka oli hyvää, kotitöitä ei joutunut tekemään, mutta tottakai tylsyys iskee helpommin kuin kotona, koska ei ole samoja leluja yms.
Mutta kyllä poika sen kestää, etä joskus on vähän tylsempääkin :)
Yrittää vaan annatteko periksi ja hän pääsisi kotiin. Välttämättä ei ole mummille yhtä ilkeä, vain äidilleen :)
meillä on molempia
mä harkitsisin tässäkohtaa puhelimen ottamista pois, jos kavereiden soitot kiukuttaa ja häiritsee - samalla poika sais rauhan olla mummolassa, jonka pitäis lähtökohtaisesti olla kivaa ja keksiä omia leikkejään sinne
jos ei muuten suju.
Puhelimella hän pelaa pelejä yms., siksikin tärkeä. Lisäksi minä olen ulkomailla, joten on kiva että saamme yhteyden.
Mummokin kuulemma vain makaa :) (tiedän ettei hän ole niitä kaikkein aktiivisimpia leikkijöitä).
Hyvää oppiahan tämä on pojalle, minusta.
ap
mä harkitsisin tässäkohtaa puhelimen ottamista pois, jos kavereiden soitot kiukuttaa ja häiritsee - samalla poika sais rauhan olla mummolassa, jonka pitäis lähtökohtaisesti olla kivaa ja keksiä omia leikkejään sinne
Nyt on loma ja lomalla keskitytään mummolointiin. Puhelin ei anna rauhaa, joten se pois. Saa soittoaikaan, ei muuten.
Ja poika jää mummolaan. Tietenkin.
työmatkalla.
naurettavaa pakottaa poikaa , ton ikäistä mummon hoiviin pakolla. Tosta seuraa vaan se, että popika ensikerralla vaikka mieluummin karkaa kun kulee taas mummolareissusta.
ette taida ymmärtää nykylapsia. Kännykät, kaverit ja tietokoneet on tärkeitä. Sukupolvi on eri kuin ennen.
työmatkalla.
naurettavaa pakottaa poikaa , ton ikäistä mummon hoiviin pakolla. Tosta seuraa vaan se, että popika ensikerralla vaikka mieluummin karkaa kun kulee taas mummolareissusta.
ette taida ymmärtää nykylapsia. Kännykät, kaverit ja tietokoneet on tärkeitä. Sukupolvi on eri kuin ennen.
ja tämähän oikeuttaa lapset käyttäytymään miten lystää?
mutta kun mummo ei voi lähteä kotoaan meille viikoksi. Paljon helpomminhan se kotona olisi sujunut tietysti.
ap
lapse ihan kotioloissakin valittaa näin lomalla, että on tylsää - varsinkin näin sadepäivänä - noiden ikään kuuluu vaan vinkua ja valittaa :-)
tuntuu vaan niin tylsältä, kun aina valitetaan. Näin niinkuin äitinä. Eikä se mummokaan varmaan iloinen siellä ole :(.
ap
kauhutarinaan.
Mummo ei pääse pojan kotiin. Miksi ei? Onko halvaantunut? Mummo makaa sängyn pohjalla karkkien päällä eikä pysty liikkumaan mihinkään. Mökki on keskellä korpea, televisiota ja tietokonetta ei ole. Ainoa masiina on pojan kännykkä. Hän soittaa kotiin ja kertoo, että on tylsää. Vanhemmat sanovat, että niin, mutta siihen pitää nyt vain sopeutua ja käyttäydy kunnolla. Tylsyys kehittää mielikuvitustasi.
Mitähän tapahtuu seuraavaksi?
Olen kai curling-vanhempi, koska en ole koskaan pakottanut lastani yökylään mummolaan. Itse olin lapsena useinkin yökylässä ja tunnen sen tekemättömyyden, kun oli aikaa katsoa sudenkorentojen lentoa pihalla vaikka koko päivän eikä leikkikavereita ollut. Ekana iltana oli koti-ikävä. Ehkä se sitten oli kasvattavaa, jollakin tavalla.
Meillä lapset viihtyy mummulassa, koska saavat tehdä siellä sellaisia asioita, joita kotona ei saa. Siellä tehdään työkaluilla, ommellaan ompelukoneella, käydään retkellä lähimaastossa, pelataan korttia jne. Eli siellä TEHDÄÄN jotain, joka on isovanhemmistakin kivaa ja lapselle erilaista kuin tietokoneet yms.
Ehkä on vikaa mummossakin, jos ei tee mitään lapsenlapsensa kanssa.