Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten te joiden aikuinen lapsi asuu ulkomailla,kestätte ikävän jos ette näe kuukausiin?
Kommentit (12)
Ihan teamsillå pidetään yhteyttä. Varataan viikonloppuna aikaa ja videoyhteys tuntuu melkein, kun toinen olisi samassa huoneessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lasten perheet on Suomessa mutta me ulkomailla.
Ei mulla ole sen enempää/vähempää ikävä kuin lähekkäin asuessakaan? Samalla tavoin viestitellään viikoittain, soitellaan videopuheluja, lomilla tulevat meille, me käydään Suomessa jne
Lapseni muutti ulkomaille vaihtoon alaikäisenä. Kyllä se on vanhemman tehtävä päästää irti ja antaa lapsen elää omaa elämäänsä.
Kaikkeen tottuu! Aluksi oli monesti päivässä videopuheluita kun toinen asettui aloilleen ja piti pitää vähän enemmän huolta - nyt 11 vuoden jälkeen jutellaan kerran tai kaksi kertaa viikossa ja laitellaan viestejä. Jos tulee suuri ikävä niin voi suunnitella jotain kivaa jota voi tehdä yhdessä mutta eri paikoista. Me ollaan katsottu samoja ohjelmia ja elokuvia samaan aikaan korona aikana kun oli yksinäistä ja juteltu puhelimen kautta samalla. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Meillä lasten perheet on Suomessa mutta me ulkomailla.
Ei mulla ole sen enempää/vähempää ikävä kuin lähekkäin asuessakaan? Samalla tavoin viestitellään viikoittain, soitellaan videopuheluja, lomilla tulevat meille, me käydään Suomessa jne
Mikä helvetin meillä lasten 🙄🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoitat kai että vuosiin. Omani on haudattukin maapallon toiselle laidalle.
Todella hienoa että on kaukana ja pärjää elämässä. Eipähän tarvitse joka viikonloppu olla ilmaisena lastenhoito ja remontti apuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mielestäni ei ole normaalia itkeä vollottaa lasten perään. Eri asia kun on romanttisia tunteita, tai sellaista mitä lemmikkiä kohtaan on. Lapsi on kuitenkin itse lähtenyt. Lemmikki ei pakkaa laukkuja ja lähde litomaan. Lemmikki on muutenkin aivan eri asia. Ja kumppani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lasten perheet on Suomessa mutta me ulkomailla.
Ei mulla ole sen enempää/vähempää ikävä kuin lähekkäin asuessakaan? Samalla tavoin viestitellään viikoittain, soitellaan videopuheluja, lomilla tulevat meille, me käydään Suomessa jne
Mikä helvetin meillä lasten 🙄🙄
Minä ainakin ymmärsin ihan hyvin tuon, ja oli ihan oikein kirjoitettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän sitä ikävä on ja vähän huolikin.
Mutta en asiaa lapelle voivottele
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lasten perheet on Suomessa mutta me ulkomailla.
Ei mulla ole sen enempää/vähempää ikävä kuin lähekkäin asuessakaan? Samalla tavoin viestitellään viikoittain, soitellaan videopuheluja, lomilla tulevat meille, me käydään Suomessa jne
Mikä helvetin meillä lasten 🙄🙄
Minun ja mieheni lasten, meidän lapsemme. MEILLÄ näin
Alue: Aihe vapaa
Mun aikuinen lapsi asuu ihan Suomessa, mutta satojen kilometrien päässä. Ei me kovin monta kertaa vuodessa nähdä ja hyvin kestän