Mitä kaikkea tarvitaan jotta mies ihastuu naiseen?
Evoluutioteoria kertoo että nuori ikä, hyvä terveys (hoikkuus) ja kauneus (eli virheiden puute) ovat avainasemassa. Mutta, miehet eivät ihastu jokaiseen nuoreen kaunottareen jonka näkevät/kohtaavat, vaikkakin ihailevat heitä aina ja poikkeuksetta. Mikä panee miehen tavoittelemaan juuri tiettyä kaunotarta?
Kommentit (32)
Yksi on varmaan jonkinlainen sosiaalisuus ja avoimuus. Mulla oli opiskeluaikana ystävä, joka oli todella kaunis, mutta hänellä oli vaikeuksia löytää seuraa silti. Hän oli kauniskin sellaisella viileällä, etäisellä tavalla, jääkuningattareksi joku mies sanoi jolle ehdotin baarissa että menisi juttelemaan. Ei kuulemma ollut tarpeeksi humalassa uskaltaakseen sellaista jääkuningatarta lähestyä. Ihmiset pitivät häntä usein ylimielisenä ja tylynä. Oikeasti hän oli lähinnä ujo, jopa sosiaalisten tilanteiden pelkoinen, ja se aiheutti torjuvan olemuksen ja eleet. Hän yhtä aikaa halusi seuraa, mutta toisaalta pelkäsi niitä tilanteita joissa joku vieras mies lähestyy ja sille täytyisi osata jutella jotain.
Mä itse olin aika keskinkertaisen näköinen, enkä mitenkään näyttävä ilmestys kuten tuo kaveri, mutta mulle löytyi aina seuraa kun sitä kaipasin, koska olin sellainen iloinen höpöttelijä joka tykkäsin jutella kaikenlaisten miesten kanssa.
Niin. Miksi ihastumme johonkin ja toisimme emme? Vain se ihminen itse osaisi kertoa, että mikä siinä toisessa juuri vetoaa.
Vetovoimasta eli attractionista löytyy kyllä videoita youtubesta.
Saattaa olla, että mies ihastuu naiseen joka ensinnäkin on miehen silmissä viehättävä ja seksikäs, sekä herättää miehessä maskuliinisuutta ja itsetuntoa tukevia tunteita. Piirteet naisessa saattavat myös muistuttaa miestä jostain hyvästä, esim oman äitinsä positiivisista puolista.
Mies ihastuu naiseen jonka vasteet aiheuttavat miehessä himoa.
Vierailija kirjoitti:
Yksi on varmaan jonkinlainen sosiaalisuus ja avoimuus. Mulla oli opiskeluaikana ystävä, joka oli todella kaunis, mutta hänellä oli vaikeuksia löytää seuraa silti. Hän oli kauniskin sellaisella viileällä, etäisellä tavalla, jääkuningattareksi joku mies sanoi jolle ehdotin baarissa että menisi juttelemaan. Ei kuulemma ollut tarpeeksi humalassa uskaltaakseen sellaista jääkuningatarta lähestyä. Ihmiset pitivät häntä usein ylimielisenä ja tylynä. Oikeasti hän oli lähinnä ujo, jopa sosiaalisten tilanteiden pelkoinen, ja se aiheutti torjuvan olemuksen ja eleet. Hän yhtä aikaa halusi seuraa, mutta toisaalta pelkäsi niitä tilanteita joissa joku vieras mies lähestyy ja sille täytyisi osata jutella jotain.
Mä itse olin aika keskinkertaisen näköinen, enkä mitenkään näyttävä ilmestys kuten tuo kaveri, mutta mulle löytyi aina seuraa kun sitä kaipasin, koska olin sellainen iloinen höpöttelijä joka tykkäsin jutella kaikenlaisten miesten kans
Ulkonäköhän oikeastaan vain kuori. Toki siihen (miehenä) voin ihastua mutta, jos koko naisen muu olemus, joskus tuntuu, että pelkkä vilkaisu saa tuntemaan, että on parempi kun en lähesty. Sitä on vaikea sanoa kuinka paljon olen tulkinnut väärin nais(t)en eleitä ja olemusta mutta sisäinen herramieheni on kehoittanut luottamaan tällaisissa tilanteissa intuitioon, vaikka jokin olisi samalla sisällä saattanut tökkkiä. että rohkeasti vain ei nainen pure tai jos on lähtenyt ulos, niin pitäsi tuolloin ymmärtää, että joku saattaa lähestyäkin. Mutta koska olen näin kömpelö kuin olen, niin ei kaiketi yllätä, että olen sinkku.
Kun ihastunut mies ryhtyy "rikkomaan jäätä" miksi se ei murru, vaan siitä tulee höpötyspuhetta (smalltalk:ia)? Eikö mies osaa "rikkoa jäätä", vai eikö kaunotar ymmärrä?
Kauneus eli virheiden puute? Näinkö tosiaan ajattelet?
"Evoluutioteoria kertoo että nuori ikä, hyvä terveys (hoikkuus) ja kauneus (eli virheiden puute) ovat avainasemassa. Mutta, miehet eivät ihastu jokaiseen nuoreen kaunottareen jonka näkevät/kohtaavat, vaikkakin ihailevat heitä aina ja poikkeuksetta. Mikä panee miehen tavoittelemaan juuri tiettyä kaunotarta?"
Eiköhän se ole ihan samalla tavalla evoluutiossa kehittynyt ominaisuus että eri ihmiset ihastuvat hieman erilaisiin piirteisiin toisissa. Silloin mahdollisimman moni viehättää ainakin jotain toista ja pariutuvien ja lisääntyvien ihmisten määrä kasvaa verrattuna siihen että kaikki iahstuisimme vain ihan samanlaisiin yksilöihin.
Vierailija kirjoitti:
Kauneus eli virheiden puute? Näinkö tosiaan ajattelet?
Kauneus ihan tieteellisesti tarkoittaa poikkevuuksien puutetta, sitä että kaikki piirteet ovat mahdollisimman keskiarvoisia (sosiaalisessa viiteryhmässsään, Kongossa kongottarten keskiarvo,Islannissa islannittarien keskiarvo).
En oikeasti tiedä.
Mä ihastun nimenomaan ulkonäön kautta, mutta se on ihan totta että en kuitenkaan ihastu kaikkiin kauniisiin naisiin.
Mysteeri.
T. Mies
No ihastua voi melko kevyinkin perustein ja niitä tulee ja menee.
Meillä tarvittiin sitä, että nainen on kaunis, pitkät vaaleat hiukset ja sopiva pituus, mukava, iloinen, puhelias, seksikäs, kiinnostunut, älykäs, lähipiirikin piti naisesta, vaikuttavassa ammatissa ja erittäin kiinnostunut miehestä.
No kauneus kiinnittää huomion, mutta huomio katoaa nopeasti, jos luonne ja sielu eivät ole linjassa kauneuden kanssa. Huumorintaju, keskustelun kepeys - helppo puhua kaikesta mahdollisesta, sisäinen lämpö ja aitous. Noista elementeistä syntyy jotain hetken ihastusta kestävämpää.
Vierailija kirjoitti:
Yksi on varmaan jonkinlainen sosiaalisuus ja avoimuus. Mulla oli opiskeluaikana ystävä, joka oli todella kaunis, mutta hänellä oli vaikeuksia löytää seuraa silti. Hän oli kauniskin sellaisella viileällä, etäisellä tavalla, jääkuningattareksi joku mies sanoi jolle ehdotin baarissa että menisi juttelemaan. Ei kuulemma ollut tarpeeksi humalassa uskaltaakseen sellaista jääkuningatarta lähestyä. Ihmiset pitivät häntä usein ylimielisenä ja tylynä. Oikeasti hän oli lähinnä ujo, jopa sosiaalisten tilanteiden pelkoinen, ja se aiheutti torjuvan olemuksen ja eleet. Hän yhtä aikaa halusi seuraa, mutta toisaalta pelkäsi niitä tilanteita joissa joku vieras mies lähestyy ja sille täytyisi osata jutella jotain.
Mä itse olin aika keskinkertaisen näköinen, enkä mitenkään näyttävä ilmestys kuten tuo kaveri, mutta mulle löytyi aina seuraa kun sitä kaipasin, koska olin sellainen iloinen höpöttelijä joka tykkäsin jutella kaikenlaisten miesten kans
Sosiaaliset miehet ihastuvat sosiaalisiin naisiin. Jne. Itse sosiaalisesti kömpelönä ihmisenä tykkään, kun kumppani on introvertti. Myös kumppanini tykkää, kun minun kanssani ei aina tarvitse olla sosiaalinen.
Ensitreffeillä istuttiin hiljaa järven rannalla.
Tämä on liian laaja aihe vastattavaksi viestillä, mutta heitellään jotain.
Sinä rakastut sellaiseen ihmiseen, joka muistuttaa sinua. Eläimillä tämä näkyy niin, että ne kiinnittävät ensimmäisenä huomiota saman VÄRISIIN lajitovereihin. Kaikki ei kelpuuta väärän väristä. Värin jälkeen tulee koko (pituus, paino) ja rakenne (raajojen pituus, paksuus jne). Luonne puolestaan näkyy tavassa liikkua ja senkin osaat katsoa tiedostamatta. Saatat myös viehättyä rauhallisista ihmisistä, jos olet itse rauhaton. Osaat siis etsiä myös sellaisia piirteitä, mitkä täydentävät sinua, ovat sinun vastakohta. Tämä kaikki tapahtuu tiedostamatta, mutta näitä triggereitä voi opetella tunnistamaan. Siitä vain katsomaan leffoja sillä silmällä.
Vierailija kirjoitti:
En oikeasti tiedä.
Mä ihastun nimenomaan ulkonäön kautta, mutta se on ihan totta että en kuitenkaan ihastu kaikkiin kauniisiin naisiin.
Mysteeri.
T. Mies
Mies ihailee kaikkia kaunottaria, mutta ihastuu vain sellaiseen olentoon joka antaa (vihjailemalla viestii) ihalevan miehen suuntaan vahvistusta, vastakaikua.
"Ensitreffeillä istuttiin hiljaa järven rannalla."
Eli ensin piti testata, pystytäänkö olemaan yhdessä hiljaa siten, että tunnelma ei muutu vaivaantuneeksi.
Kaikkia noita tärkeämpi on naisen myötämielisyys. Miehet eivät edes huomaa naista, jos tämä ei kirjaimellisesti tyrkytä itseään. Nuoret naiset tekevät tätä, minkä vuoksi vastaanottavat enemmän mieshuomiota. Vanhemmat naiset ovat oppineet, että mieshuomiosta ei itse asiassa hyödykään mitään, ja liikkuvat sen vuoksi tutkan alapuolella
Sitä kauneuttakin on niin eri tyyppiä. Itse olen aina ihastunut "älykkökauniisiin", eli joo kyllä sopusuhtainen kroppa ja kasvot, mutta tyyliltään enemmänkin ponnari- ja ehkä silmälasipäinenkin nörttityttö kuin kovasti laitettu seksikissa. Olen myös aina viehättynyt ainakin elokuvissa vähän vanhemmista "pomonaisista", sellaisista tiukoista polkkatukkaisista täteistä joilla on valtaa. Sen sijaan mulle on ihan valtava turn off se mitä nykyään monet ihailee, eli joku selkeästi värjätty tukka, paljon meikkiä, täytehuulet, jne.
Yleensä siihen tarvitaan nainen. Oikein epätoivoisille riittää naisoletettu. Kaikki muu on toissijaista.