Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
18 v tyttäreni odottaa esikoistaan!
13.06.2011 |
Vauvan laskettuna aikana hän on 19 v, kuten myös lapsen tuleva isä.
Aivan ihanaa. Äitini on elossa. Hän sai minut, esikoisensa 33 vuotiaana. Minä sain tyttäreni, esikoiseni 30 vuotiaana ja nyt minusta on tulossa mummo alle 50 vuotiaana!
Tytär kirjoitti huippu arvosanoin ylioppilaaksi. Samoin lapsen isä, jolla on nyt edessä armeija. Tytär hakee lääkikseen, mutta suunnittelee ensiksi saavansa lapsen ja miettivänsä sen jälkeen tarkemmin, että milloin aloittaa opiskelut, jos opiskelupaikan saa.
Elämä on todellakin edessä. Luotan nuoren, kihloihinkin menneen parin kykyyn selviytyä elämässään. Ihanaa, kun ovat niin rakastuneitakin! Seúrustelleet kohta kaksi vuotta ja lapsen myötä muuttavat yhteen asumaan. Lapsen tuleva isä vaikuttaa tyttärelleni sopivalta. On myös komea ja vastuunsa tunteva. Suunnittelivat yhdessä tätä raskauttakin. Nuorta isää ei kauhistuta, vaikka hän menetti oman isänsä pari vuotta sitten. Perinnön turvin hän päätti aloittaa oman perheen perustamisen jo näin nuorena. Hyväksyn nuoren parin suunnitelman ja ymmärrän, vaikka olihan tämä yllättävää...
Kommentit (24)
Hyvin hämätty kyllä noilla pikku yksityiskohdilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tein juuri noin. Sain lapseni 19 ja 21 vuotiaana. Valmistuin lääkäriksi ja avioiduin lasteni isän (myös lääkärin) kanssa 26 vuotiaana. Oma asunto oli kokonaan maksettu 34 vuotiaana. Nyt odottelen mummoksi pääsemistä (tai ehkäpä yritän iltatähteä 37 vuotiaana -no en, vaan lähden seikkailemaan ulkomaankomennukselle). Isoisoäitini on 96 vuotias. Toivottavasti minullakin on vielä paljon nähtävää ja koettavaa. Avioliitto on kasassa. Meillä on vapaus toteuttaa itseämme. Mieheni palaa huomenna kolmen kuukauden ulkomaan työkomennukseltaan ja sitä odotellessa kulutan aikaani av:lla:)
terveisin lähihoitaja
Sain esikoiseni ollessani 18 vuotias, hetkenpäästä täytin 19.
Nyt 5 vuotta myöhemmin olen valmistunut opinnoissani, mieheni edennyt töissään ja toinen lapsi suunnitteilla.
En kadu päivääkään vaikka alamäkiäkin on tähän 5 vuoteen mahtunut.
lapsiasi kun opiskelit? Oliko ne niitä joita työnnettiin jokapaikkaan pois jaloista? Vai oliko sulla mukana luennoilla? Missä ne oli silloin kun luitte kirjastossa?
Kumma et mä olenn nähnyt vain ikäviä lapsellisia opiskelijoita. Olen kyllä nähnyt todellakin!
kuten opiskelun jälkeenkin syntyneet lapset silloin, kun olen töissä. Oli siis päiväkodissa kaksivuotiaasta kouluikäiseen. Kesät, joulu- ja talvilomat lomailimme yhdessä. Pidemmät lomat siinä oli rutkasti kuin nykyään työläisenä.
En lukenut kirjastossa muuten kuin opiskelupäivän aikana. Muuten luin illalla lapsen nukkuessa.
Väitän edelleen, että oli leppoisampaa lapsen kannalta kuin, jos olisin ollut töissä.
Oho WAU! Onnea! Olen vähän kade sinulle! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja hyvin menee hänelläkin, opiskeli ja väitteli tohtoriksi ihan säällisessä ajassa. Teki kaikkiaan 3 lasta ja vieläkin meillä on 2 isovanhempaa, jotka ovat elossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka niitä mutkia matkaankin tulee.
tänä vuonna 18 v, mutta eivät ole tekemässä musta mummoa. kuolen varmaan ennen kuin näen ensimmäistäkään lasten lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset eivät elä vain rakkaudesta. Mutta senhän jo tiesit, kun oma lapsesi pyrkii heti koulun jälkeen pois luotasi toisen elätettäväksi.
ja näillä näkymin lähtee opiskelemaan joko lääkäriksi tai insinööriksi (viimeksimainittu paikka valmiina ilman pääsykokeita). Hän on todennut, että haluaa itsekkäästi elää itselleen, mikä minusta on hieno valinta. Lapsiin ehtii ripustautua myöhemminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hoitoalalta. Toivoo saavansa tehdä töitä vähintään 6 kk, jotta saisi kohtuullista äitiys/vanhempainpäivärahaakin. Hyvää työkokemusta lääkistä ajatellen:)
Perintö pysyy niin visusti kasassa kuin vain voivat pitää, mutta onhan se henkisesti helpompaa, kun on mistä ottaa, jos tulee tarvetta. Kihlatulla on onneksi kesätöitä myös, mutta ei ehdi paljoa ansaita, kun menee armeijaan heinäkuussa.
ap
ja näillä näkymin lähtee opiskelemaan joko lääkäriksi tai insinööriksi (viimeksimainittu paikka valmiina ilman pääsykokeita). Hän on todennut, että haluaa itsekkäästi elää itselleen, mikä minusta on hieno valinta. Lapsiin ehtii ripustautua myöhemminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minustakin on tulossa mummo:-) Esikoistyttäreni on 20v ja minä 38v ja olemme molemmat yhtä aikaa raskaana.
Esikoisellani on jo ammatti ja tehnyt pari vuotta ammattia vastaavaa työtä.Ei asu kihlattunsa kanssa vielä yhdessä, kovasti ovat kyllä asuntonäytöissä ravanneet;-)
Olen niin onnellinen tyttäreni puolesta ja odotan paljon jännittyneempänä lapsenlapseni, kuin omani(joka jo kahdeksas) syntymää.
Paremmat mahdollisuudet hakea nyt, kun ei ole vielä perhettä ja olisi ollut runsaasti aikaa.
Paremmat mahdollisuudet hakea nyt, kun ei ole vielä perhettä ja olisi ollut runsaasti aikaa.
eli ensi kerralla sitten.
Minä en, näin jälkiviisaasti, olisi ikimaailmassa ollut tuossa iässä kypsä vanhemmaksi, vaikka rauhallinen, kiltti ja opinnoissani menestynyt olinkin. Vähän lisää elämänkokemusta teki hyvää, tosin kertyyhän sitä joka tapauksessa ja olemmne kaikki niin erilaisia.
ollut itsehillintää! Fiksuus on ainaskin kaukana.
En tykkää yhtään et lapset hankitaan ja sit molemmat opiskelee. Ei mukavaa lapsen kannalta. Millonka aikaa lapselle? Ja millonkas sisarukset sitten tehdään?
taitaa olla niin et mummista tulee äitee ja ....!
Ei viitti lukea niin kuin pitäisi:)
Alue: Aihe vapaa
lapsiasi kun opiskelit? Oliko ne niitä joita työnnettiin jokapaikkaan pois jaloista? Vai oliko sulla mukana luennoilla? Missä ne oli silloin kun luitte kirjastossa?
Kumma et mä olenn nähnyt vain ikäviä lapsellisia opiskelijoita. Olen kyllä nähnyt todellakin!