Työkaverin tyly tyyli
Työpaikkani uusin työntekijä on nyt vuoden meillä oltuaan alkanut käyttäytyä jotenkin hyvin ikävään sävyyn.
Ei siis oo asiaton, mutta jotenkin hirveän epäkohtelias. Aiemmin jo tuosta näki viitteitä kun hoiti puhelimissa jotain yksityiasioitaan...sävy jolla puhui vaikka puolisolleen, oli sellainen, jota en omassa yksityiselämässä sietäisi päivänäkään. Nyt sit se todellinen luonne on alkanut näkyä myös töissä.
Onko esim.esihenkilöllä joku velvollisuus puuttua asiaan, jos sille kertoo? Kun ei mee henkilökohtaisuuksiin, on vain yleisen tyly ja tympeä. Tehdään työtä tiimissä ja tuollainen pilaa muidenkin fiilikset.
Kommentit (14)
On velvollisuus reagoida valitukseen. Eri asia miten asia etenee.
Otan osaa. Energiasyöpöt ovat mustia aukkoja, eivätkä yleensä muuksi muutu.
Vierailija kirjoitti:
Mikähän syy on taustalla?
Varmaan kuormittunut omassa elämässään. Mutta on meillä muillakin murheita eikä silti käyttäydytä huonosti.
Itse olen tuollainen uudessa paikassa. Aluksi olin erittäinkin ystävällinen ihmisille ja hieman yritin tutustuakin heihin. Toisten käytös kuitenkin oli passiivista eikä edes kahville pyydetty. Nytkin vain tuijotellaan omista kuppikunnista ja hyvä jos tervehtiä osataan. Nyt sitten olen itsekin kylmä, mutta asiallinen ja vain omat työnsä hoitava. Siinäkös ihmetelkööt, ei voisi vähempää kiinnostaa. Ensimmäinen kerta kun työpaikassani on näin huono ilmapiiri ja uusia kohdellaan kuin ilmaa...
Vähän vaikea sanoa, onko esimiehellä velvollisuutta puuttua, kun ei tiedä tarkemmin mistä on kyse. Millä tavalla on tyly?
Kuuntelit sitten toisen puhelua. Ehkä sillä vaan on parempi itsetunto kuin sinulla.
Omalla soffalla ei onneksi ole hankalia ihmisiä.Voi rauhassa neppailla kiveksiä ja kääntää kylkeä kun tuet kilahtaa tilille. Aaaah
Vierailija kirjoitti:
Omalla soffalla ei onneksi ole hankalia ihmisiä.Voi rauhassa neppailla kiveksiä ja kääntää kylkeä kun tuet kilahtaa tilille. Aaaah
Jep. On työttömyydessä hyvätkin puolensa. Naisvaltaisella työpaikalla oli kamalaa.
Työvarien tylyyden vielä kestää mutta kun esimiehet on tylyjä niin sille ei vaan voi mitään. Stockallakin tiimiesimies tokaisi kun kerroin mummini kuolemasta että jo oli aikakin kuolla. Sen kerroin johtajalle ja ainoo kommentti oli että kiitos mielipiteestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Omalla soffalla ei onneksi ole hankalia ihmisiä.Voi rauhassa neppailla kiveksiä ja kääntää kylkeä kun tuet kilahtaa tilille. Aaaah
Näin on. Varo sitten sitä, kun, keskellä yötä alkavat riitelemään, keskenään. Se _ei_ sitten, nimittäin ole lastenleikkiä. Tai siis on.
(siihen on pistettävä muna pystyyn: - nyt pikkujäbät riittää tuo, taikka joudutte Tarkkikselle! )
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalla soffalla ei onneksi ole hankalia ihmisiä.Voi rauhassa neppailla kiveksiä ja kääntää kylkeä kun tuet kilahtaa tilille. Aaaah
Jep. On työttömyydessä hyvätkin puolensa. Naisvaltaisella työpaikalla oli kamalaa.
Kyllä, sekä miesvaltaisella.
Sillä on kotona asiat vinksallaan. Esim. jos on vauva syntynyt niin unettomia öitä riittää. Jos kumminkin tekee työnsä hyvin niin eipä tuolle voi mitään tehdä.
Up