Sinä korkeakoulutettu, joka et ole saanut koulutusta vastaavaa työtä

Lyhykäisyydessään, mä valmistuin 1) huonosti työllistävälle alalle (generalistiFM)  2) väärällä alueella (yliopiston verkostot muualla 3) ilman omia verkostoja ja 4) liian vanhana (40) aloittelijaksi. Toisen alan työkokemustahan ei pidetä minään. Joten tulin helvetin kalliiksi yhteiskunnalle kaikkine opinto- ja vuorotteluvapaineni ja tukineni ja palasin ensimmäiseen, suorittavaan duunariammattiini, johon olen onneksi nykyään jo niin ylikoulutettu, ettei työkkärikään pakota niitä hommia hakemaan silloin kuin ei huvita. Kesäisin ei huvita.

Mulla kävi vaan niin että valmistuin huonoihin suhdanteisiin. Tietojenkäsittelytieteen FM, kun lähdin opiskelemaan varoiteltiin että täältä pyritään repimään jo kesken opintojen töihin, ja kovasti suositettiin että kannattaisi hoitaa opinnot loppuun. Mutta niinpä siinä kävi, että kun valmistuin vuosi sitten, oli huono aika alalla, eikä junioreja oikein palkattu missään enää. Sen sijaan ulkomailta huudeltiin lehtiä myöten osaajia, kun on kuulemma niin valtava pula. 

Mulla nyt sentään hyvä tilanne, että olen lähdössä maaliskuun alusta Irlantiin töihin. Syksyllä lopulta päätin, että pakko laajentaa hakua ulkomaille, vaikka mieluiten asuisinkin Suomessa, kun kerran täältä ei mitään löydy. Hain useampaan eri maahan ja kaupunkiin, ja tarjouksiakin sain useammasta, mutta valitsin sitten Irlannin kun siellä puhutaan englannin kieltä. Vähän se on haikea olo lähteä, kun en koskaan ajatellut että haluaisin ulkomailla asua,mutta kun se työttömyys ja köyhäilykin alkoi syödä miestä.

Olen diplomi-insinööri. Uuvuin opinnoissani (olivat liian vaikeita minulle) joten käytin kaikki voimani opiskeluihin enkä jaksanut verkostoitua työelämää varten. Olin kyllä monta kesää tuotannon haalarihommissa tehtaalla mutta en päässyt oikeisiin insinööri kesätöihin ylenemään. Myöskään diplomityöpaikkaa en löytänyt alan firmasta vaan tein sen palkattomana "pöytälaatikkotyönä" proffan ehdottamasta aiheesta. 

Valmistuttuani en työllistynyt alalle. Hain matalapalkkaisia muun alan töitä koska olin kuullut että "työssä käyvän on helpompi saada töitä kuin työttömän ". Eipä auttanut minulla. Sitten kyllästyin matalaan palkkaan ja vaihdoin alaa uusien opintojen myötä. 

Olen valmistumassa, mutta Suomessa ei ole töitä, vaikka piti olla juuri sellainen tulevaisuudenammatti, jossa työllistyminen ja kiva palkka satavarmoja.

Muutin ulkomaille, viimeistelen opinnot etänä ja haen täältä töitä.

Kannattaa hakea myös vöhän vaatimattomampaa työtä kuin ylemmän korkeakoulututkinnon vaativaa. Työkokemusta pitää olla kertynyt ennenkuin pääsee vaativampiin tehtäviin. Samoin omaa osaamista kannattaa tuoda selkeämmin esille hakemuksessa ja esimerkein. Hyvät verkostot auttavat myös.

Opiskelin päälle pari amistutkintoa ja olen nyt töissä. Sitä voi miettiä onko ego niin suuri, että mieluummin lojuu työttömänä kuin hakeutuu töihin. Ei pidä pitää mitään työtä itseään huonompana. Sille alalle menee mihin otetaan. Ei se ole lopullista, vaan sitä kautta voi avautua sen korkeakoulututkinnon mukainen paikka jonain päivänä. Osa vanhemmista pomoista on näitä tyvestä puuhun -ihmisiä. "Minä kun juoksupoikana aloitin ja aina on töitä ollut ja siitä olen porras portaalta noussut ja työn ohessa opiskellut ja klaa klaa. Ovat tuhottoman kateellisia niille nuorille, jotka ovat suoraan korkeakoulusta valmistuttuaan pyrkimässä töihin. Sieltä vaan nöyrästi lattiaraon kautta asemiin.