Anoppi soitti, jäljellä vitutus.
Miten yksi ihminen osaakaan pilata niin tehokkaasti hyvän mielen?
Kyseli menemmekö hänen kanssaan hänen veljensä 70-vuotis juhliin 800 kilsan päähän. Sanoin että emme vaan lähdemme lomamatkalle. Siitä alkoi kauhea huutaminen ja rääkyminen miten asuntolainaiset voivat lomailla jne. Tuolla synttäreilläkin olisimme hotelliin joutuneet yöksi + bensat yms. Siihen asuntolainaiset kyllä kykenevät näköjään :)
Eikä hänen sinne menemisensä ole siitä kiinni, että olisi kyytiä vailla vaan hänen sukunsa on tärkeintä silloin, kun se hänelle itselleen sopii. Veli on aina kusipää, mutta juhlissa on "näytillä" veljenpojan uusi kaunis ja "rikas" tyttöystävä.
Sepostus sekavaa, mutta niin on järkikin ;D
Kommentit (3)
Olen todennut parhaaksi menetelmäksi sen etä minä vastailen omlle suvulleni, jolle voin vastata just siihensävyyn kun huvittaa ja mies kommunikoi oman sukunsa kanssa tällaisissa tilanteissa.
mutta en jaksa kuunnella anoppia ja toisaalta haluan varoa omiakin sanomisia kun ärsyynnyn hänestä joten jos anoppi soittaa minun kännyyni niin heitän sen miehelle ja käsken vastata (samaan aikaan upotan kädet tiskiveteen tai muuhun "tärkeään" hommaan). Jos olen yksin kotona niin en vastaa.... Tulos= mun ei tartte enää jutella anopin kanssa ollenkaan!!:)
En nyt tiedä voinko tätä yleisesti suositella, mutta mulla toimii.
Jaksamisia, vaikka yleensä en anopin haukkujia ymmärrä.