Oletko kokenut unihalvausta?

Useitakin. Todella pelottavia. Minulla niitä aiheutti yksi keskushermostoon vaikuttanut verenpainelääke, mutta HUSin neurologi ei ollut kuullutkaan unihalvauksista.

Oon kerran. Todella karmiva kokemus kun pelotti todella paljon, huone oli epätodellinen ja nurkassa naamaton pitkäkoipinen hahmo, ei pystynyt liikkumaan eikä huutamaan vaikka kuinka kovasti yritti. Kun yhtäkkiä heräsi ja kaikki oli normaalia ja pystyi liikkumaan oli todella helpottunut olo. Toivottavasti ei tarvi kokea enää ikinä, pahempaa kuin mikään painajainen.

Kerran. En muista enää hirveän tarkkaan, mutta "heräsin" selinmakuulta sängyssäni makuuhuoneessani, en voinut liikkua tai hengittää kunnolla, tämä versio todellisuudesta oli helvetin pelottava ja kauhistuttava, tunsin että avoimen oven ulkopuolella eteisessä on jokin entiteetti mitä en nähnyt mutta tiesin että se on siellä. En muista miten halvaus loppui. 

Kyllä. Niin kammottava kokemus. En ole uskovainen mutta, siinä tilanteessa kun olin täysin lamaantunut, niin rukoilin Jumalaa että se loppuisi. 

En tiedä oliko unihalvaus vai mikälie hallusinaatio.

Heräsin siihen, että kaihtimet oli täysin auki ja joku tummiin pukeutunut tuijotti minua ikkunasta. Ajattelin, että ei voi olla totta, mutta hirveä paniikki siinä tuli.

Hetken päästä sain räpäytettyä silmät tiukasti kiinni ja taas auki. Eipä näkynyt enää ketään ikkunassa ja kaihtimetkin oli kiinni.

1. kommentoija jatkaa: se unihalvauksia aiheuttanut verenpainelääke oli nimeltään Physiotens. Jouduin taistelemaan saadakseni sen vaihdettua.

Kerran onneksi vain kokenut ja on varmaan ollut pelottavin kokemus koskaan. Sydän hakkasi tuhatta ja olin aivan kauhuissani kun heräsin halvantuneena kyljelläni naama seinään päin ja tunsin takanani jotain selittämätöntä pahuutta (mikä ei ollut edes kumppani koska asun yksin).

Kerran pari yössä, johtunee traumasta.

Rankka laji!

Vierailija kirjoitti:

En tiedä oliko unihalvaus vai mikälie hallusinaatio.

Heräsin siihen, että kaihtimet oli täysin auki ja joku tummiin pukeutunut tuijotti minua ikkunasta. Ajattelin, että ei voi olla totta, mutta hirveä paniikki siinä tuli.

Hetken päästä sain räpäytettyä silmät tiukasti kiinni ja taas auki. Eipä näkynyt enää ketään ikkunassa ja kaihtimetkin oli kiinni.

Itse olen tuon aikana nähnyt, miten tummiin vaatteisiin pukeutunut pitkä huppupäinen hahmo seisoi makuuhuoneen ovella.

Lukuisia kertoja. Lievästi epämukavia, mutta ei nuo nyt mitään hyperventilointia ainakaan varsinaisen unihalvauksen jälkeen itselleni aiheuta.

Vierailija kirjoitti:

Kerran. En muista enää hirveän tarkkaan, mutta "heräsin" selinmakuulta sängyssäni makuuhuoneessani, en voinut liikkua tai hengittää kunnolla, tämä versio todellisuudesta oli helvetin pelottava ja kauhistuttava, tunsin että avoimen oven ulkopuolella eteisessä on jokin entiteetti mitä en nähnyt mutta tiesin että se on siellä. En muista miten halvaus loppui. 

Itsestäänhän nuo loppuu. Aikansa siinä pyristelee ja yrittää liikkua, huutaa tms. mutta mitään ei tapahdu. Sitten lopulta säpsähtää hereille. Ei nuo varmaan kauaa kestä, mutta on melko pitkän tuntuisia sekunteja. 🙂

Useampia kertoja. Selällään nukkuminen altistaa niille. Joskus näkyy joitain epäselviä hahmoja, mutta itselleni on tyypillistä, että kaikki valot (esim. verhojen välistä tuleva) näyttää paljon kirkkaammalta kuin todellisuudessa. Ikään kuin pihassa olisi avaruusalus. Kauhu on aina läsnä, kun ei pysty liikkumaan. Olen myös kuullut ääniä, ei ihmisääniä, mutta huonekaluihin liittyviä ääniä, esim. henkareiden helähdyksen toisiaan vastaan. On vähän vaikeaa saada unta loppuyöstä.

Muutaman kerran aina kun söin ranskanperunoita.

Syypääkin uhnihalvauksille löytyi:

Aromivahvenne aromisuolassa jota käytin ranskiksissa.

Mistä johtuu, että aina läsnä joku paha? Miksi unihalvauksessa ei näe vaikka jotain lemmikkieläintä?

Kymmeniä kertoja elämässäni mutta vain jos olen päiväunilla. Yöllä ei koskaan. Aina liittyy pahan tunne / olennon läsnäolo ja se kamala olo kun on hereillä eikä pystykään liikkumaan. Enpä haluaisi olla oikeasti halvaantunut :(. Nyt ei ole hetkeen ollut kun en enää nuku päiväunia mutta jos niitä vielä tulee niin onneksi tiedän mitä ne on.

Vierailija kirjoitti:

Mistä johtuu, että aina läsnä joku paha? Miksi unihalvauksessa ei näe vaikka jotain lemmikkieläintä?

Mä oon nähnyt lemmikkini - mutta nekin oli paholaisia 😂.

Joskus kauan sitten kun kokeilin pilvenpolttoa.

Siis tosi todentuntusia ja järkyttäviä.

Sain 13-vuotiaana suljetulla unilääkkeen, Imovanen, joka ei auttanut nukahtamaan. Kunnes äkkiä tajusin että sängyn alla on jotain, joka heiluttaa sitä yrittäessään mönkiä pystyyn. Sitten tajuan että myös jalkopäässä, jalkojeni päällä on musta karvainen ihmishahmo virnistelemässä. Rinnan päällä tuntuu paino niinkuin siitä painettaisiin sänkyä vasten. Yritän huutaa mutta ääntä ei tule enkä pysty liikkumaan. Lopulta sängyn vavahdellessa pystyn tarttumaan patjasta kiinni ja pudottautumaan lattialle, jolloin vilkaisen ja huomaan, ettei mitään hahmoja ole. Sprinttaan yöhoitajalle kertomaan tapahtuneesta. Tämä todennäköisesti pelastaa mielenterveyteni sanomalla, että kyseessä on allerginenreaktio unilääkkeeseen. 

Vierailija kirjoitti:

Mistä johtuu, että aina läsnä joku paha? Miksi unihalvauksessa ei näe vaikka jotain lemmikkieläintä?

Tää onkin mielenkiintoista. Miksi se onkin aina paha. Itse olen kerran kokenut ja olihan se ahdistava tunne. Onneksi lyhytaikainen tunne ja helpotti samalla sekunnilla kun heräsi. Ihan innoissani menin heti tietokoneelle etsimään tietoa kokemuksesta. En tiennyt unihalvauksista mitään aiemmin mutta tiesin että en voi olla ainut joka tuollaista on kokenut. 

Kyse on demonista, joka painaa ihmisen rintakehää/ kurkkua.

Häipyy kun lausuu Jeesuksen nimen ( kun itse on uskossa). Ei omakohtaista kokemusta unihalvauksesta, onneksi.