Aloitan nyt 6 kk alkoholittoman ajan. En kestä olla enää ahdistunut. Auttaako?

ei, alkoholi auttaa ahdistukseen.

Sinun kohdalla on varmasti hyvä päätös ja aina kannattaa kokeilla. Itselläni alkoholin pois jättäminen ei ole tuntunut missään, olen ihan yhtä väsynyt ja voimaton kuin ennenkin ja useampi vuosi jo siis etten käytännössä juo yhtään. Myöskään paino ei tippunut. Pitäisi varmaan olla taustalla isompi kulutus, vaikka kyllä minäkin saatoin viikonloppuisin ottaa aika isoja määriä. Minulla alkoholi ei lisännyt ahdistusta mutta ei poistanutkaan, en ole ikinä ollut suruun juovaa tyyppiä.

Jussina viimeistään otat.

Kyllä se helpotti, mutta ei poistanut ahdistusta kokonaan, kun ei se ollut alkoholin aiheuttamaa alun perin. Mutta alkoholi aiheuttaa ahdistusta myös, joten se lisäahdistus sentään hävisi. 

Ota siihen päälle jotain sijaistoimintaa. Esimerkiksi kävelylenkit.

Hyvä päätös. Alkoholi lietsoo ahdistusta.

Vierailija kirjoitti:

ei, alkoholi auttaa ahdistukseen.

Niin, hetkellisesti, mutta se on itsepetosta. Sinusta ei tule alkoholin vaikutuksen alaisena eikä varsinkaan vaikutuksen lakattua yhtään sen vähemmän ahdistunutta ihmistä kuin olit ennen kuin aloit juoda.

Toiminnallisuus auttaa. Alkoholi aluksi vie high ja sitten down. Se pitää tiedostaa.

Ei auta

Olet ahdistunut koska elämäsi on perseestä ja siksi juot

Ei toisinpäin

Itsekkin olen ahdistunut vaikka en juo yhtään

Jos ahdistuksen syy todellisuudessa on jokin muu kuin alkoholi, niin ahdistus ei häviä mihinkään. Veikkaan nimittäin niin, että ap:n ahdistus johtuu jostain muusta. Tosin eihän mikään päihde ahdistusta parannakaan. Ne vievät sen vain hetkeksi pois (jos vievät).

Kyllä se auttaa. Voi myös auttaa alkaa säännöllisesti käydä seurakunnassa.

Alkoholi pahentaa masennusta ja ahdistusta. Siksi sitä pitää nauttia vain kun on hyvä olo.

Nytkin on sellainen olo että ahdistaa niin paljon etten tiedä miten päin olisin. Piti lähteä kauppaan ostamaan ruokaa mutta en pysty. Otin rauhoittavan ja kokeilen myöhemmin uudelleen. Ap

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se auttaa. Voi myös auttaa alkaa säännöllisesti käydä seurakunnassa.

Painu kuuseen. 

Kuulostaa kyllä siltä, että lääkärin apu ja juttelu vaikka psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa olisi tarpeellista. Mitäs jos menisit juttelemaan vaikka kuntasi mielenterveyteen? 

Sitten toiseksi suosittelen liikuntaa ja varsinkin luonnossa liikkumista, vaikka varmasti tuntuu vaikealta lähteä ulos, jos masentaa. Mutta liikunnassa erittyy oksitosiini-nimistä hormonia ja endorfiineja, näistä ensimmäinen on rauhoittava hormoni. Se on ihan samaa kamaa kuin mitä äiti erittää imettäessään lastaan. 

Etene pätkä kerrallaan. Ei kaikki tapahdu heti. Tarttet apua. Mun tytär poti joitain vuosia sitten pahaa masennusta, oli osastohoidossakin ja saatiin hänelle apua. Ja myöhemmin kun lääkkeet ja terapia alkoi purra, niin sanoi mulle että olin oikeassa siitä liikunnasta. Hän kävelee nykyään työmatkatkin, vaikka bussilla pääsisi.

Alkoholi ei ainakaan paranna asiaa. Tsemppiä sulle!

Auttaa varmasti. Ahdistuksen syitä sinänsä se ei välttämättä poista - jos siis niitä on muitakin kuin alkoholinkäytöstä johtuva ahdistus - mutta mieltä se selkiyttää sen verran, että pystyt paremmin pärjäämään ahdistuksen kanssa ja etsimään siihen apukeinoja. Oikeastaan suosittelisin sinulle kokonaista vuotta ilman alkoholia. Itse huomasin, että vasta joskus 10 kuukauden kohdalla mieli alkoi olla sen verran kirkas, että pystyin kohtaamaan ongelmani ja asiat, joiden olemassaolon olin aiemmin kieltänyt.

Ja ahdistukseen on olemassa omat lääkkeet, joskus auttaa lääkityksen vaihtaminen. 

Olin vuoden juomatta enkä huomannut mitään hyötyjä paitsi, että rahaa säästyi. Ahdistus ja loputon tutus ei hävinnyt mihinkään.

Jos alkoholinkäyttö on ollut maltillista ja pienehkö tyyliin muutama annos päivässä, niin voi olla ettei sen pois jättöä edes lopulta huomaa, mutta unenlaatu lähes takuuvarmasti paranee. Sitten kun aletaan puhumaan 10+ annosta päivässä ja jos on pitkään (vuosia) jatkunut, niin eipä ihan jokaiselta enää onnistukaan lopettaminen omin avuin. Hetkeksi toki, mutta ennen pitkää kuivahumala ajaa kyllä ns. porsaan takaisin kotiin. Se kierre on mahdoton. Ajatuksissa liikkuu vain ärsytys siitä, kun "ei saa" juoda ja mieli pyöräyttää asiat nurinpäin ja tuntuu, että aika menee vain hukkaan jos ei saa juoda. Vaikka todellisuudessahan se on tietenkin toisinpäin, että kaikki aika minkä ryyppäät on hukkaan heitettyä aikaa. Mitään ei huvita tehdä eikä alkaa mihinkään uuteen. Sitten lopulta sitä taistelee itsensä vaikka uimahalliin ja liikunnan jälkeenhän pitää tottakai saada palkinto... ja alkon kautta kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Auttaa varmasti. Ahdistuksen syitä sinänsä se ei välttämättä poista - jos siis niitä on muitakin kuin alkoholinkäytöstä johtuva ahdistus - mutta mieltä se selkiyttää sen verran, että pystyt paremmin pärjäämään ahdistuksen kanssa ja etsimään siihen apukeinoja. Oikeastaan suosittelisin sinulle kokonaista vuotta ilman alkoholia. Itse huomasin, että vasta joskus 10 kuukauden kohdalla mieli alkoi olla sen verran kirkas, että pystyin kohtaamaan ongelmani ja asiat, joiden olemassaolon olin aiemmin kieltänyt.

Kiitän vastauksista kovasti. 

Mietin itsekin tässä että ehkä olisi parempi ihan kokonaan jättää vaikka alkuun vuodeksi. Minä en meinaan selviä jos tämä jatkuu. Pitäisi varmaan kahvi ja muutkin jättää jotka ahdistusta lisäävät. Tämä kun ei ole mitään elämää vaan hengissä selviytymistä tai pärjäämistä vain. Ap