Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Opetatko lapsellesi terveen ruokasuhteen?
20.01.2025 |
Tässäpä hyviä vinkkejä myös aikuisen oman ruokasuhteen tervehdyttämiseen.
https://www.terveystalo.com/fi/artikkelit/lasten-terveys-ennen-ja-nyt-h…
"Karkkipäivät ovat monelle nyt aikuisuuttaan elävälle tuttu muisto lapsuudesta, mutta nykyajan lasten elämään ne eivät enää kuulu. Ruokaa opetellaan nyt ajattelemaan terveyden ja elimistön tarpeiden ja hyvinvoinnin kannalta, ja turha kurinalaisuus ja säännöt ovat jäämässä historiaan.
Ruokaan ja herkutteluun suhtaudutaan nykyään enemmän kehon terveyden ja toiminnan sekä sallivuuden ja joustavuuden kautta. Joustava suhtautuminen syömiseen johtaa tutkitustikin parempaan syömisen hallintaan, parempiin ruokavalintoihin ja myös painonhallintaan, kertoo ravitsemusterapeuttimme Kirsi Englund.
Yksittäisiin herkkuhetkiin takertumisen sijaan kyse on kokonaisuudesta.
Mikään yksittäinen ruoka ei pilaa terveyttä, eikä myöskään tee terveeksi tai onnelliseksi. Erilaisia ruokia nautitaan erilaisissa tilanteissa. Ruoasta nauttiminen on tärkeää ihmiselle, ja ruoassa saa olla hyviä makuja. Jos aiemmin syömisessä painotettiin enemmän täyttävyyttä ja mentiin ravitsemusnäkökulmat edellä, nykyään ymmärretään, että kehon tarpeita ja viestejä on tärkeää kuunnella. Yhdessä lapsen kanssa harjoitellaan syömiseen liittyviä taitoja ja nautitaan erilaisista kokemuksista eri tilanteissa. Opetellaan sitäkin, milloin masu on täynnä, ja milloin on nälkä ja syödään, Englund sanoo.
Ovatko herkkupäivät tätä päivää?
Syömiseen tai herkutteluun ei suositella mitään kovin tiukkoja sääntöjä, sillä ne usein vain lisäävät halua kiellettyä ruokaa kohtaan ja vääristävät ruokasuhdetta. Vanhempien vastuulla on huolehtia lasten ruoan monipuolisuudesta ja laadusta ja siitä, mitä milloinkin on tarjolla. Kun suurin osa ruuasta ravitsevaa ja monipuolista, mukaan mahtuu herkutteluakin. Herkuttelun ei tarvitse olla jokapäiväistä, mutta sen keskittäminen yhteen päivään korostaa väärällä tavalla sitä, että kyseessä olisi jotain kiellettyä tai pahaa, josta pitää tuntea syyllisyyttä.
Vanhemman tehtävä on tässäkin asiassa rajata, mikä määrä minkäkin ikäiselle lapselle on sopiva määrä. Tähän vaikuttaa myös jokaisen lapsen yksilöllinen mieltymys makeaan tai suolaiseen. Tässä voi olla vaihtelua saman perheen lastenkin välillä.
*jatkuu kommenteissa*
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, on opetettu lapsille tervettä suhtautumista ruokaan. Sitä en ymmärrä, miten karkkipäivä ei muka ole osa tätä eikä kuulu "nykyajan lasten elämään". Meillä on perjantaina karkkipäivä, se kuuluu viikon kulkuun. Kyllä herkkuja voi olla muinakin päivinä, mutta karkkia harvemmin muulloin. Kumpikaan lapsi ei mitenkään himoa karkkeja eivätkä he yleensä syö niitä isoja määriä kerralla.
Ette te osaa opettaa mitään tervettä koska se vaatisi tervehenkisyyttä. Aamen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oi yrittää vaan samassa perheessä on erilaisia lapsia, ei heitä pakottaa voi eikä saa. Elämä on paljon muutakin kuin ruokailu.
Tuossa ohjeistuksessa on vain se ongelma, että kun ei ole karkkipäivää eikä suositusta sille, kuinka usein sitä voi syödä, jotkut tulee syömään päivittäin eikä aikuinen näe tässä ongelmaa. "Ei saa kieltää mitään! Ei saa tulla tunnetta, että se olisi huonompaa ruokaa!"
Nykyajan aikuisista moni on lihava siksi, että Woltataan "ruokaa" = roskaa pari kertaa viikossa ja syödään suklaalevyllinen kerralla pari kertaa viikossa ja siihen lisäksi jälkiruokaan verrattavissa oleva Cappuchino aina aamuisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
"Miten lapselle voi opettaa tervettä suhtautumista herkutteluun?
Ruokaa kannattaisi ajatella neutraalina asiana ja suhtautua herkkuihin kuin muuhunkin ruokaan: niitä syödään silloin, kun niitä on tarjolla. Joskus tekee mieli herkutella enemmän, toisena hetkenä herkkuja ei ole, ja sekin on ok.
Ruoasta saa nauttia, mutta siitä ei pidä tehdä palkintoa tai rangaistusta. Jos herkut nostetaan jalustalle, ruoka saa negatiivisen leiman. Herkut eivät koskaan saisi liittyä siihen, miten hyvin lapsi on käyttäytynyt tai ollut käyttäytymättä. Ruoka on monesti lapselle ja vanhemmalle herkkä asia, ja tällaiset järjestelyt voivat helposti kärjistyä valtataisteluiksi. Palkitsemiseen ja rankaisemiseen löytyy muita keinoja. Myöskään tunteita ei tulisi käsitellä ruoan kautta, vaan tunteita sanoittamalla ja kehoa rauhoittamalla.
Kuinka vaalia lapsen tervettä suhtautumista ruokaan?
Herkuista ja arkiruoasta on hyvä puhua mahdollisimman neutraalisti liikoja korostamatta. Erilaisten ruokien maistelu ja kokeminen kuuluvat lapsuuteen. Lapselle voi myös selittää, että ihmisen keho tarvitsee monenlaisia ruokia: lihakset tarvitsevat yhdenlaisia rakennuspalikoita, hampaat ja näkö toisenlaisia. Eri rakennuspalikoista saadaan erilaisia ravintoaineita ja vitamiineja, ja siksi toisia ruokia syödään enemmän ja toisia vähemmän.
Terve ruokasuhde muodostuu, kun ruoasta ja syömisestä puhutaan avoimesti ja kokemuksia ja mieltymyksiä voidaan jakaa yhdessä. Oman kehon viestit ovat tärkeitä: lapsi saa itse kertoa, milloin maha on täynnä ja tätä myös kuunnellaan.
Ylilyönnit herkuttelussa liittyvät usein siihen, että ruokaa on arvotettu. Kaikenlainen latautunut puhe syömiseen liittyen olisikin hyvä karsia sanavarastosta. Herkkujen tai minkään muunkaan ruoan äärellä ei tule sättiä itseään, kauhistella niistä kertyviä kiloja tai päivitellä joidenkin ruokien epäterveellisyyttä."