Lähi- ja sairaanhoitajana työskennellyt Heidi opiskeli insinööriksi

Tottahan se on. 

Pikku-Heidi pääsi paneskelemaan.

Vaihtuvuutta aloilla tapahtuu molempiin suuntiin. Itse tein päinvastaisen alanvaihdon kuin hän. Koin insinööri alan liian suhdanneherkkänä ja epävarmana. 

Kaipaakohan Heidi kohta pyllyjen pyyhkimistä?

Seuraavaksi Heidi kertoo, miten miesvaltaisella alalla syrjitään ja tytötellään eikä ole omaa sosiaalitilaa.

Sairaanhoitajat vaihtoi insinööreiksi jo 40 vuotta sitten, ei tuossa minusta ole mitään uutisoitavaa.

Kokemuksen kautta samaa mieltä. Olin joskus osastolla töissä, jossa oli vain muutama nainen. Parikymmentä miestä. Ei ollut pahan puhumista ja selkään puukottamista. Varsikin jotkut vanhemmat naiset osaavat myrkyttää tehokkaasti työilmapiirin. Varmaan ne vaihdevuodet tai joku katkeruus miten oma elämä on sujunut.

Itse olen myös siinä tilanteessa, että olen vaihtanut pois hoitoalalta. Minulla oli hoitajana ollessani kyllä aina hyvät esihenkilöt ja kollegat, mutta itse en vain jaksanut sitä työtä. Nyt kuitenkin olen huomannut, että vaihtaessani miehisemmälle alalle on kaikki empaattisuus vähäisempää työyhteisössä. Tarkoitan siis sitä, että esimerkiksi kun joku työkaveri saa lapsen tai täyttää pyöreitä vuosia, niin nykyinen pomo (mies) ei näe mitään vaivaa/tai edes syytä, miksi tällaiselle henkilölle pitäisi järjestää joku rahakeräys tai käydä ostamassa kukkia tms. Hoitoalalla muistettiin aina tällaisissa tilanteissa olevia henkilöitä, mutta nyt kuljetusalalla ei.