Lue keskustelun säännöt.
Yliopisto ja yksinäisyys
11.01.2025 |
Olen huolestunut kun nuoremme aloitti opinnot yliopistossa monen sadan kilometrin päässä. Hän on aina ollut vähön ujo mutta hänellä täällä kotiseudulla muutama hyvä kaveri. Mutta uudella paikkakunnalla ei ole löytänyt ystävää. Ei hän itse siitä paljoa puhele mutta näen että asia häntä varmasti vaivaa. Onko tämä yleistäkin? Opiskelua on aika vähön kampuksella ja etää aika paljon. Toki hän käy usein pitkiä kausia myös täällä kotona ja täällä tapaa kavereita. Huolehdinko vaan turhaan? Eihän tässä opiskelua ole takana kuin 4 kk. Asia on arka hänelle edes ottaa puheeksi. Omat traumat puskee päälle sillä olin koulukiusattu ja usein jouduin syrjään joukoista.
Kommentit (4)
Laita yhteystiedot niin voin pitää tytölle seuraa! T: M65+
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin sun lapsella on ihana vanhempi joka huolehtii! Mun vanhempia ei ole koskaan kiinnostanut :(
Omista yliopisto-opinnoista on jo kauan. Muutin maalta Helsinkiin opiskelemaan. Muistan, kuinka minua pelotti se, etten saisi sellaisia opiskelukavereita, jotka haluaisivat viettää aikaa kanssani. Taisin lähes takertua joidenkin seuraan aluksi. Tilannettani hankaloitti sekin, että olin vähitellen irrottautumassa vl-uskosta, olin yksinäisessä välitilassa. Ihmisiä tavatakseni osallistuin jonkin verran opiskelijoille tarkoittuun harrastustoimintaan. Aika yksinäinen kuitenkin olin.
Toivottavasti saat tuoreempia kokemuksia
On todella yleistä. Ainejärjestöjen kautta + harrastuksiin.