Voi ei! Kissa jouduttiin lopettamaan ja nyt pitäis jotenkin kertoa asia

ni miksi jouduttiin lopettamaan?

itkuhan siitä lapsille tulee,kertoo sen sitten miten nätisti vaan..

vaikutti jotenkin sisäelimiin jne. Lihakset eivät kehittyneet oikein ja kissa oli viimeisen viikon tosi huonona. t.ap

tuliko se yllätyksenä? oletko mitenkään valmistanut lapsia asiaan?

jos kerran kissa oli jo viikon huonona, niin olisi varmaan ollut hyvä valmistella lapsia huonoimpaan vaihtoehtoon... ehkä olet sen tehnytkin?

tuliko se yllätyksenä? oletko mitenkään valmistanut lapsia asiaan?

se muuttuikin piikiksi. Eli ei kukaan osannut valmistautua tähän, itsekin nyyhkin lekurin nenän edessä.

t.ap

jos kerran kissa oli jo viikon huonona, niin olisi varmaan ollut hyvä valmistella lapsia huonoimpaan vaihtoehtoon... ehkä olet sen tehnytkin?

kun kissa ei oikein syönyt ja oli vaisu ja sanoi että ei ole mitään hätää kun jonkin verran kuitenkin syö ja kuitenkin lääkäriin ollaan menossa.

t.ap

jos kerran kissa oli jo viikon huonona, niin olisi varmaan ollut hyvä valmistella lapsia huonoimpaan vaihtoehtoon... ehkä olet sen tehnytkin?

kun kissa ei oikein syönyt ja oli vaisu ja sanoi että ei ole mitään hätää kun jonkin verran kuitenkin syö ja kuitenkin lääkäriin ollaan menossa. t.ap

Ei siinä varmasti auta kuin kertoa lapsille totuus. Selittää se, että tämä oli kissalle se ainoa oikea vaihtoehto, että ei joudu kärsimään. Sitten saa surra, tietysti.

t. nelonen

On varmasti kova paikka lapsille :(



Meille tuli kaksi pentua viime kesänä ja toinen piti lopettaa kolmen viikon päästä. Oli tosi sulonen ja siitä olisi varmasti tullu oikein sylikissa. Vieläkin tulee tippa linsiin, kun sitä pientä muistelen. Saatikka sitten lapsella.



Onneksi tuo toinen jäi ja selvisi. Kummallakin oli yleisinfektio. Toinen oli vahvempi ja sai lisäksi antibioottipiikin ja tointui todella hyvin :)

Lapset ovat kuitenkin sen verran isoja, että ymmärtävät ihan varmasti. Jos kissa oli kauhean sairas, voit ihan hyvin kertoa siitä. Ja ehkä siitäkin, että eläinlääkäri auttoi sitä kuolemaan, ettei sen tarvitse kärsiä kammottavista kivuista. En nyt välttämättä kertoisi ihan tarkalleen kuinka se tapahtuu, mutta sillai hieman kaunistellen voi olla täysin rehellinen.



En puhuisi pois nukkumisesta tms. Kissa on kuollut, ei tule takaisin ja kuolema on ihan luonnollinen asia. Lapset suhtautuvat asiaan usein hyvin luontevasti. Teidän omasta elämänkatsomuksestanne sitten riippuu, menikö kissa jonnekin parempaan paikkaan vai ei.



Lapsista sitten riippuu mitä muita kysymyksiä asia herättää. Esim. voiko lääkäri lopettaa ihmisenkin kivut tai kuoleeko äiti. Meillä lapset olivat muutaman vuoden pienempiä, kun ensimmäisen kerran jouduttiin kuoleman kanssa konkreettisesti tekemisiin, joten en nyt ihan osaa arvata minkälaisia kysymyksiä tuon ikäiset voivat heitellä.

Että kun kissa vietiin eläinlääkärille leikkaukseen, niin lääkärintarkastuksessa tuli ilmi että se oli hyvin vakavasti sairas.

Niin sairas, että sen elossa pitäminen olisi ollut eläinrääkkäystä,eikä se olisi pystynyt elämään normaalia kissan arvoista elämää.

Lopetuspäätös oli pakko tehdä, vaikka se onkin surullinen ja kamala asia.

Sitten itkette ja surette yhdessä.

Noinhan se pitää tietysti kertoa, harmittaa vaan itseäkin niin vietävästi. Vielä pitäisi päättää haudataanko kissa mökkipitäjän eläinten hautausmaahan vai annetaanko eläinlääkärin tuhkata. Mies vaan totesi että haudankaivuu voi olla hankalaa kun on maa jäässä. Minusta taas lapsille voisi olla tarpeen kissan hautaaminen koko perheen voimin ja haudalla voisi sitten käydä myöhemminkin.



t.ap

4v. olen jo pikkuhiljaa kertoillu asioista eli kissa on vanha(on jo hieman kaikellaista remppaa) jne. eli saattaa kuolla ym.



Vaikea tietysti ennekolta kertoa mitään, jos asia tulee ihan yllärinä. Tosin meidän lapsi on kyllä nähnyt kuoleita siilejä,toukkia,perhosia ym. ja samalla asioista on puhuttu.

Noinhan se pitää tietysti kertoa, harmittaa vaan itseäkin niin vietävästi. Vielä pitäisi päättää haudataanko kissa mökkipitäjän eläinten hautausmaahan vai annetaanko eläinlääkärin tuhkata. Mies vaan totesi että haudankaivuu voi olla hankalaa kun on maa jäässä. Minusta taas lapsille voisi olla tarpeen kissan hautaaminen koko perheen voimin ja haudalla voisi sitten käydä myöhemminkin.

t.ap

Hautaatte uurnan sitten keväämmällä, kun maa sulaa.

Voimia suruun! Me menetimme iäkkään, rakkaan koiramme tammikuussa :(

Miestäni muistaa vieläkin sen, kun lapsena lemmikki vietiin lopetettavaksi eikä asiaa raaskittu kertoa. Arvasihan lapsi sen kuitenkin, ja luottamus vanhempiin kärsi.

Miestäni muistaa vieläkin sen, kun lapsena lemmikki vietiin lopetettavaksi eikä asiaa raaskittu kertoa. Arvasihan lapsi sen kuitenkin, ja luottamus vanhempiin kärsi.

Meidän perheen lähes 14-vuotias sekarotuinen koira menehtyi 11.2.2011 auton alle. Vaikka olenkin 21-vuotias, se oli silti kova paikka. Jonkin aikaa surin asiaa, mutta nyt muistelen Elsua lämmöllä. Kuolema ei ole varmasti koskaan olemaan mitätön asia, mikä on tavallaan hyvä asia.

Hautajaisten pitäminen on ensimmäinen askel kohti menetyksestä ylipääsemistä.

Kannattaa olla avoin asiasta myös lapsille, sillä menetyksiä tulee kaikille. Vaikkei perheessä olisikaan lemmikkiä, jokainen tulee menettämään rakkaitaan. Monesti lapset pääsevät nopeammin asioista yli kuin asioita murehtimaan jäävät aikuiset.

ja se oli mielestäni virhe. Kun itsekin olin raskaan päätöksen äärellä, tuntui kamalalta kun lapsi aneli ettei niin tehtäisi. No, koira onneksi toipui ainakin toistaiseksi, mutta lapsi (6v) edelleen puhuu aika ajoin siitä että jos se pitää antaa se "nukutuspiikki". Tuntuu siltä ettei tuon ikäisen sittenkään vielä tarvitsisi ajatella tuollaisia asioita.

ja se oli mielestäni virhe. Kun itsekin olin raskaan päätöksen äärellä, tuntui kamalalta kun lapsi aneli ettei niin tehtäisi. No, koira onneksi toipui ainakin toistaiseksi, mutta lapsi (6v) edelleen puhuu aika ajoin siitä että jos se pitää antaa se "nukutuspiikki". Tuntuu siltä ettei tuon ikäisen sittenkään vielä tarvitsisi ajatella tuollaisia asioita.

Itse tosin välttelin kaikkia epämääräisiä käsitteitä, kuten tuo "nukutuspiikki". Nukkuvathan yleensä heräävät... En tosin puhunut mitään edes piikeistä 4-vuotiaalle. Koira sairasti pitkään ja tyttö tiesi kyllä etukäteen, että tulee vielä päivä, kun on aika viedä koira sen kiltin tädin luo, joka auttaa sitä kuolemaan, ennenkuin kivut tulevat liian koviksi...

lapsia paapotaan ja siitä kuolemasta tekemällä tehdään jotain ihmeellistä. Aina täällä on synnytty ja kuoltu oli nyt sitten kyseessä ihminen tai eläin.



Jotenkin tämä kuolema nykypäivänä tuntuu olevan eräille ihmisille todella vaikeaa.

lapsia paapotaan ja siitä kuolemasta tekemällä tehdään jotain ihmeellistä. Aina täällä on synnytty ja kuoltu oli nyt sitten kyseessä ihminen tai eläin.

Jotenkin tämä kuolema nykypäivänä tuntuu olevan eräille ihmisille todella vaikeaa.

Juurihan täällä on todettu, että suoraan kannattaa lapsillekin kertoa, mikä on tilanne.