Lue keskustelun säännöt.
Kuulostaa ehkä karseelle mutta musta yh:na olossa on vain hyviä puolia!
09.04.2011 |
Pääsin eroon suhteesta joka ei tuntunut enää millekkään (paljon ongelmia joista selvitty ja ei selvitty), saan tehdä mitä haluan omien ehtojeni mukaan,ei tarvitse huomioida kuin itseni ja lapseni. Saan toteuttaa haaveitani ja minulla on paaaaljon enempi omaa vapaata aikaa kuin huonossa suhteessa,sillä lapsi on nyt isällään pidennettyjä vloppuja jne,nautin kyllä niistäkin vaikka lapsi onkin kaikki kaikessa =) Ihanaa ajatella että kaikki ihana on minulla vielä edessä,jonkun prinssin tapaaminen,naimisiin menot ja raskauksia:) Sinkkuna haluan matkustella,viettää akaa kavereiden kanssa,tehdä ihan mitä itse haluan! Elämä on ihanaa! Tuntuu että heräsin eloon erottuani:)
Kommentit (36)
mulla roikkuu tuo iso lapsi jaloissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä kesällä 2 viikkoa kesä ja heinäkuussa (viikko -viiko) vapaata,lähden etelään ja toisella viikolla ystävälleni Espooseen ja Tampereelle. Särkäniemeen,jonnekkin festareille ja muuta kaupunki elämää:)
ja kaikkien yleisten av-mielikuvien vastaisesti, pystyin ihan itse elättämään itseni ja lapseni.
En siis elänyt mistään tuista ja tarhamaksukin oli ihan se maksimi.
Silti vaikka yksin kustansin elämämme, nautin yh ajasta todella paljon verrattuna huonoon liittoon.
Sai tehdä asiat niinkuin itse halusi, koti oli sisustettu oman maun mukaan ja ajankäyttö oli täysin omassa hallussa. Ei tarvinnut kenenkään kanssa riidellä jne.
Nyt olen uudessa liitossa ja koska parisuhdce on onnellinen ja lapsikin voi hyvin, niin en kaipaa yh aikaa, mutta ymmärrän mitä tarkoitat :)
Tottakai ilman miestä, jota ei rakasta, on ihanampaa, varsinkin jos se tarkoittaa säännöllistä lastenhoitoapua.
MUTTA KUN HOMMAN YDIN näissä avioeroissa ei olekaan se, onko se susta kamalaa, vaan ONKO SE SIITÄ LAPSESTA kamalaa.
Se tuskin ajattelee, et "Hei siis niin kivaa ku isi ja äiti eros, nyt mulla on kaksi kotia jne.... Ja mulla on aina toista niistä ikävä! Jee!"
Aika jännä, että näitte ton eroasian jotenkin itseenne selkeimmin liittyväksi. Tottakai aikuinen eron kestää. Mutta tajuatteko, että vaikka te lopetitte rakastamasta isiä, niin se LAPSI EI LOPETTANUT. Ja sehän on verrattavissa tilanteeseen, jossa joutuisit eroamaan miehestä jota RAKASTAT. Sepäs ei susta varmaan enää olisikaan kivaa....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taloudellinen tilanne muuttui eron myötä paremmaksi (mikä tosin kertoo karua kieltä siitä, kuinka yhen vanhemman perhettä tuetaan paremmin kuin ydinperhettä ja etenkin paremmin kuin pienyrittäjän ydinperhettä), omaa aikaa alkoi vihdoin löytyä ja kotitöiden määrä väheni, kun se isoin lapsi muutti pois. Hyvä isä hän on lapsille, mutta paljon parempi näin.
lapsistannekin on ihanaa. Muistakaa kirjoitella facebookiin "aah ihana vapaa edessä kun lapset isällään". :)
No joo, sarkasmia vähän oli tuo. Kateellinen olen. Meillä kun mies kyllä määrittele pitkälle minun vapaa-ajan vieton. En nähkääs tee mitään ilman lapsia. Olen automaatti, joka on aina saatavilla, lasten ja miehen mielihalujen toteuttaja. Miehestä kun joskus pääsen eroon, niin AAAH!! Lapsista ei kyllä sit olisi kiinnostusta olla erossa mitään pitkiä lomapätkiä.. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja hehkuttaa tätä eronneen naisen onneaan koko ajan. Kuinka kaikki on niiin ihanaa. Ja tuota lasten menoa isälleenkin on ehtinyt jo parin viikon eron jälkeen kehdannut hehkuttaa monia kertoja.
Mun mielestä siinä on jotain todella sairasta, että ei edes viitsi esittää surullista, kun lapset juuri kokeneet elämänsä suurimman trauman ja isä on surullinen kun menetti lapset arkielämästään.
Oksettaa oikeesti.
Tietenkin ymmärrän että ero koskettaa myös lasta, mutta tässä ei nyt puhuttukkaan lapsen näkökannasta vaan eronneen naisen näkökannasta, millaista voi elämä myökin olla yh:na,ei aina sitä kurjaa ja paskaa mitä täällä puhutaan. Tietysti lapsi kärsii erotessa,mutta kun ei ole muuta VAIHTOEHTOA. Lapsi on niin pieni vielä että tottuu kyllä systeemiimme,saa nähdä isäänsä vaikka päivittäin kunhan sen oppii ilmaisemaan kunnolla,asumme lähekkäin. Koitamme järjestää tapaamiset niin että lapsi kärsisi mahd.vähän. Mutta tosiaan ketjussa ei nyt keskusteltu lapsen näkökulmasta vaan äidin. Pysy aiheessa :)Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja suhteen päättyminen on aina rankkaa, se on pettymys ja mikäli on lapsia, tuottaa ero myös itsesyytöksiä.
MUTTA joskus on parempi luovuttaa. Vuosikausia kestänyt tulehtunut ilmapiiri on kuitenkin lopulta se huonompi vaihtoehto.
Joskus se ero on vaan iloinen asia,ja sitä on ehkä käsitelty jo vuosi suhteesssa ollessa,erotessa tulee vain helpotus,ja asia on jo käsitelty/surtu aikaisemmin,ikun on pohdittu eroanko vai en, mitä tässä ny tehdään. Itse päädyin eroon ja hyvä näin, paras näin,tällä hetkellä. Onko lapsellekkaan hyvä olla perheessä jossa ilmapiiri on painostava ja onneton,kun nyt tilanne on erotessa rauhoittunut ja arki tasaantunut? Uskon jälkimmäiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On teillä kummallisia ukkoja. Onkohan vika niissä ukoissa vai niissä, ketkä niitä ukkoja itselleen ottaa ja alkaa tekemään vielä lapsia niiden kanssa.
Meillä saa rouva kulkea niin paljon kun haluaa. Vapaa-aikaa saa niin paljon kun minä töiltäni joudan. Viikon reissun teki ulkomaille likkakavereidensa kanssa viime vuonna. Tänä vuonna lähtevät uudestaan.
Eikä rouvan todellakaan tarvi minun mielihalujen mukaan mennä.
Terv: Mies 40v.
Teimme eroa neljä vuotta ja lopullinen päätös oli pelkkä helpotus. Perheen perustaessani lähdin tietysti kuvioon mukaan sillä mielellä, että tämä on se loppuelämäni juttu, mutta elämässä asiat eivät aina mene niin kuin toivoo. Silloin on vaan sopeuduttava ja jatkettava elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja minä taas nautin ajasta lapseni kanssa. Toki saan joskus lapsen mummolaan hoitoon, jolloin pääsen itse esim. konserttiin tai teatteriin, mutta mitään "joka toinen viikonloppu vapaana lapsesta"-tilannetta ei ole enkä sellaista edes kaipaa. Minusta parasta tässä omassa tilanteessani on se, että päätän aivan itse minun ja lapseni asioista.
Meillä ei vaan vapaa-ajan jako toimi. Itse en käytännössä ole koskaan ilman lapsia, en voi harrastaa mitään. Jos johonkin on meno, pitää siitä tehdä ilmoitus 2 viikkoa ennen suunniteltua menoa, jottei vaan mies olisi kerennyt suunnitella itselleen jotain muuta. Ja ei, tämä ei ole provo.
On teillä kummallisia ukkoja. Onkohan vika niissä ukoissa vai niissä, ketkä niitä ukkoja itselleen ottaa ja alkaa tekemään vielä lapsia niiden kanssa. Meillä saa rouva kulkea niin paljon kun haluaa. Vapaa-aikaa saa niin paljon kun minä töiltäni joudan. Viikon reissun teki ulkomaille likkakavereidensa kanssa viime vuonna. Tänä vuonna lähtevät uudestaan. Eikä rouvan todellakaan tarvi minun mielihalujen mukaan mennä. Terv: Mies 40v.
Muistakaapa arvon yh-äidit, että lapsen kasvu tarvitsee miehen mallin. Jos lapsi ei saa kasvaessaan minkäänlaista miehen mallia, se näkyy aikuisiällä aivan varmasti.
Tuohan ei välttämättä tarkoita sitä että joku menee päin persettä tai on huonosti. Mutta aikuisiällä ne käyttäytymismallit joutuu ihan itse etsimään, jos ei niistä ole saanut mitään esimerkkiä lapsuudessaan. Ja se on kyllä raskasta.
Itse sain "yh kasvatuksen". Faija lähti kävelemään kun olin kolme. Koskaan meillä ei mikään ollut huonosti. Mutta kyllä on ollut pikkusen vaikeeta välillä hoitaa omaa perhettä!!! Parisuhde vaimoni kanssa toimii loistavasti, mutta perheen pyörittäminen on helvetin hankalaa välillä. Minulta kun on puuttunut se MIEHEN MALLI.
Minulla on usean viikon "tilausaika", jos haluan jotain tehdä. Mies taas ilmoittaa tyyliin "tänään muuten lähden ja huomenna takas".. Nyt mies oikein lupasi minut yöreissuun, pääsisäisenä saisin mennä yhdeksi yöksi sukuloimaan yksin. Niih, mutta kuka haluaa lähteä juhlapyhiksi pois lasten luota. Itse nautin katsella, kun lapset saa pääsiäisylläreitä yms. Ja mieshän tietysti tietää, että mikä muu ajankohta tahansa, paitsi ei juhlapyhät..
Meillä ei vaan vapaa-ajan jako toimi. Itse en käytännössä ole koskaan ilman lapsia, en voi harrastaa mitään. Jos johonkin on meno, pitää siitä tehdä ilmoitus 2 viikkoa ennen suunniteltua menoa, jottei vaan mies olisi kerennyt suunnitella itselleen jotain muuta. Ja ei, tämä ei ole provo.
toisaalta taas, millainen miehen malli tulee, jos malli on alkoholia kittaava, väkivaltainen tai vieraissa juokseva mies, tai muuten vaan mies, joka ei halua olla yhtään kotona vapaa-ajalla.. ;)
Muistakaapa arvon yh-äidit, että lapsen kasvu tarvitsee miehen mallin. Jos lapsi ei saa kasvaessaan minkäänlaista miehen mallia, se näkyy aikuisiällä aivan varmasti.
Tuohan ei välttämättä tarkoita sitä että joku menee päin persettä tai on huonosti. Mutta aikuisiällä ne käyttäytymismallit joutuu ihan itse etsimään, jos ei niistä ole saanut mitään esimerkkiä lapsuudessaan. Ja se on kyllä raskasta.
Itse sain "yh kasvatuksen". Faija lähti kävelemään kun olin kolme. Koskaan meillä ei mikään ollut huonosti. Mutta kyllä on ollut pikkusen vaikeeta välillä hoitaa omaa perhettä!!! Parisuhde vaimoni kanssa toimii loistavasti, mutta perheen pyörittäminen on helvetin hankalaa välillä. Minulta kun on puuttunut se MIEHEN MALLI.
joka toinen viikonloppu on MUN ja kesällä lapsi lomailee myös isänsä kanssa, ihanaa!