"Kiva" tunne, kun tajuaa, että olen miehelle se vähiten tärkein (joulunvietosta)

Mies siis on aina töissä, ei ole lomaa pitänyt oikeastaan koko vuonna. Ymmärrän toki, että on väsynyt. Mutta: pyysin käymään vanhemmilleni aattona, ihan syömässä vain. Asuvat ehkä 5 km päässä. Ei missään nimessä halua tulla, vaan haluaa levätä. Kuitenkin äsken oli jaksanut käydä oman perheensä luona ja kaverinsa luona työpäivän päälle. Ja kolmen päivän vapaiden aikana ei voi tuntia käyttää vanhempieni luona syömiseen... En voi mitään, pahalta tuntuu.