Kun on itsensä pahin vihollinen. Tuhoan kaiken mitä itselleni saan.
Vaikea ymmärtää omaa itseään. Sabotoin kaiken mitä saan aikaan. Voin olla alkuun todella yritteliäs, saada todella hyviä tuloksia aikaan ja menestynyt esimerksiksi työuralla nopeasti sekä saanut hyvät edellytykset sen myötä taloudelliseen vakauteen. Lopulta heitän kaiken viemäristä alas.
Työpaikat olen sössinyt lopulta, talousasiat ja ihmissuhteet. En kertakaikkiaan siedä sitä turvallisuuden tunnetta vaan minun on saatava tuhota elämäni.
Itseviha on hankala. Olen ulkoapäin niin rauhallinen ja hyvä ihminen ja ihmiset peittyvät kun lopulta luisun pimeälle puolen.
En voi luottaa itseeni, en jaksa elää itseni kanssa. Järkytän omilla valinnoilla itseänikin. Ei tässä oikein ole toivoa jäljellä.
Jos voisin luottaa itseeni ja pysyisin maltillisena, rakastaisin itseäni niin asiani olisivat suorastaan loistavasti koska olen todella sitkeä ja eteenpäin pyrkivä kun sen vaihteen otan päälle ja pärjään mutta en vain pysty siihen lopulta ja tuhoan kaiken.
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Hauska tavata, ihmis - samanlainen.
No hauskuus tässä on kyllä kaukana. Ihan kun olisi yltä päältä omassa paskassaan.
Tiedätkö mistä sinulla tuo oman elämänsä sabotointi johtuu?
-aloittaja
Oliko lapsuudenkotisi pelkkää kaaosta? Luot itsellesi tuttua ja turvallista?
Kyllä. Sitä se lapsuus oli.
Takaseinä näkyy nyt ja loppufinaali.
Nousuja, laskuja. Samaa seilailua. Nyt se on loppu. Ei edes ehdi enää mitään. Sydän ei jaksa.
Olen pettynyt itseeni.
🎵Mä irrotan köydet😫Ja liian myöhään tajuan🥹Oot mun ainoa oikea satamaJa mä käännän selkää Miten voi olla😞et kaikkein tärkeintä satutan🥺Oot mun ainoa oikea satamaa😭🎵💥💥💥
Kuole pois sitten kun et näe elämän hienouksia.
Mun mies vois kirjoittaa noin paitsi ettei se välitä siitä mitä sabotoi
Entä OF-tili? Sehän näkyy olevan jokaisen elämänsä ryssineen viimeinen satama.
Vastaus on ADHD. Temperamentti aiheuttaa sen että tekee äkkipikaisia päätöksiä ja lääke auttaa siihen.
Hauska tavata, ihmis - samanlainen.