Pitääkö paikkansa?

Tähän kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, koska se riippuu useista tekijöistä, kuten konfliktin laajuudesta, osapuolista ja Suomen omasta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta päätöksenteosta. Tässä on kuitenkin muutamia näkökulmia ja huomioitavia asioita:

1. Suomen NATO-jäsenyys (2023 lähtien)

NATO:n jäsenenä Suomi on osa kollektiivista puolustusta (artikla 5), joka velvoittaa jäsenmaita puolustamaan toisiaan aseellisen hyökkäyksen sattuessa.

Jos kolmas maailmansota alkaisi ja NATO-jäsenvaltioita vastaan hyökättäisiin, Suomi olisi todennäköisesti mukana tukemassa kollektiivista puolustusta.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti, että Suomi joutuisi konfliktiin, ellei suoraa hyökkäystä kohdistuisi Suomeen tai muihin NATO-maihin.

2. Maantieteellinen sijainti

Suomi sijaitsee Venäjän rajanaapurina, mikä tekee maasta strategisesti merkittävän alueen konfliktitilanteessa.

Mahdollisessa sodassa Itämeren ja Pohjois-Euroopan alueella Suomi voisi joutua mukaan jo maantieteellisen sijaintinsa vuoksi, etenkin jos Venäjä ja NATO olisivat konfliktin osapuolia.

3. Suomen ulkopoliittinen linja

Suomi pyrkii ensisijaisesti välttämään konfliktit ja tukemaan kansainvälistä diplomatiaa.

Vaikka Suomi on sotilasliitto NATOn jäsen, maan historiaan kuuluu pitkä perinne puolueettomuudesta ja konfliktien välttämisestä.

Suomi osallistuisi todennäköisesti aktiivisesti rauhanneuvotteluihin ja diplomatiaan ennen sotilaallisia toimia.

4. Mahdollinen skenaario: Kolmas maailmansota

Jos kolmas maailmansota syttyisi, kyseessä olisi todennäköisesti suuri valtiollinen konflikti suurvaltojen välillä, kuten Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina.

Suomen osallistuminen riippuisi siitä, mikä olisi konfliktin luonne ja kuinka laajalle se leviäisi.

Jos sota olisi rajattu tiettyihin alueisiin, Suomi voisi pysytellä konfliktin ulkopuolella.

Laajamittaisessa sodassa, joka vaikuttaisi Euroopan turvallisuuteen, Suomi todennäköisesti osallistuisi NATO:n osana.

5. Kansalaisten varautuminen ja puolustuskyky

Puolustusvoimat: Suomi on ylläpitänyt vahvaa maanpuolustuskykyä, ja asevelvollisuusjärjestelmä takaa reservin. Tämä tekee Suomesta sotilaallisesti hyvin valmistautuneen.

Kansallinen varautuminen: Suomessa on korkea kriisitietoisuus ja huoltovarmuus, mikä vähentää yhteiskunnan haavoittuvuutta sodan vaikutuksille.

6. Mahdollisuus välttyä sodalta

Kolmannen maailmansodan syttyminen ei tarkoittaisi automaattisesti Suomen osallistumista. Esimerkiksi monissa aiemmissa maailmanlaajuisissa konflikteissa pienemmät maat ovat pystyneet pysymään ulkopuolella, jos ne eivät ole suoraan osallisia.

Yhteenveto

Suomen mahdollisuus joutua mukaan kolmannen maailmansodan kaltaiseen konfliktiin riippuu konfliktin osapuolista ja laajuudesta.

NATO-jäsenyys tekee Suomesta osan kollektiivista puolustusta, mutta samalla tarjoaa myös turvallisuustakuut ja suuremman kansainvälisen tuen.

Mikäli konflikti koskisi suoraan Eurooppaa tai Itämeren aluetta, Suomen osallistuminen olisi todennäköisempää.