Lue keskustelun säännöt.
En sovellu mihinkään työhön
12.12.2024 |
Vähän dramaattinen otsikko, sillä en ole ollut koskaan työttömänä. En ole kuitenkaan koskaan yli 20 vuoden työkokemuksen aikana koskaan tuntenut sopivani mihinkään työhöni.
Aspatöihin olen liian epäsosiaalinen introvertti, enkä ole hyvä ihmisten kanssa. Tehdastöissä oli kivaa, mutta kroppani ei kestä sitä, jouduin vaihtamaan alaa terveyssyistä. Yksinkertaisimmissakin toimistohommissa suoriudun alkuun ihan ok. Sitten alan unohtelemaan sitä sälää, joka pitäisi hoitaa ja asioita jää rästiin. Sitten alan stressaantumaan, kunnes olen ihan loppu. Tässä vaiheessa olen etsinyt uuden työpaikan, mutta vaikuttaisi, että vika on minussa. Yritän sen lyhyen tauon työpaikkojen välillä jotenkin toipua. Sama toistuu uudessa paikassa.
Työelämää olisi vielä 25 vuotta jäljellä. En tiedä, montako stressi-lähesburnoutia enää kestän, mutta itsensä pitäisi jotenkin elättää. Pitää varmaan alkaa pelaamaan lottoa.
Kommentit (34)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, tällä hetkellä tuntuu, että parhaalta tuntuisi työelämästä pois jättäytyminen, mutta jotenkin pitäisi saada se elatus.
Ap
Suosittelen työttömäksi jäämistä jos tulee vähällä toimeen.
Mitä jos vai nykäiset pääsi ulos perseestäsi ja lakkaat leikkimästä universumin keskipistettä.
Keskity siihen mitä teet ja rakenna itseluottamus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työterveyslääkärille, jos on nuppivaivaa.
Tehdastyön kaltainen suorittava toistuva työ sopii sinulle. Nyt etsit jonkin vastaavan työn, joka ei ole fyysisesti niin raskasta. Esimerkiksi sairaalan välinehuoltajaksi opiskelu voisi olla vaihtoehto. On muitakin vastaavia töitä, joissa asiat toistuvat, etkä ala stressata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai lyhyet määräaikaiset osa-aikaiset työsuhteet?
Suosittelen töihin menoa. Esimerkiksi erilaista tehdashommaa, kaikki niistä ei ole niin rasittavia kehon kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen töihin menoa. Esimerkiksi erilaista tehdashommaa, kaikki niistä ei ole niin rasittavia kehon kannalta.
Aloittajahan on töissä...
Olen vähän samassa tilanteessa, aina olen ollut töissä, mutta älyttömällä kuormituksella vetänyt. Nykyinen työ taas on ihan unelma, mutta miksi, niin eihän tämä entisiin verrattuna ole oikeastaan työ ollenkaan: ei aamuherätyksiä, ei täysiä päiviä, ei juurikaan vastuuta eikä muistettavaa, ei nillityksiä vaan mukava pieni työporukka jne :D miten tulen ikinä tämän jälkeen jaksamaan ja pärjäämään yhtään missään ns oikeissa töissä, apua?!?! Mutta kiitos teille kannustaville kommentoijille, jotka uskovat että on oikeus pyrkiä just itselle sopivaan työhön, eikä aina vääntyä ihan mutkalle ulkopuolisten vaatimusten vuoksi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta näyttäisi, että sulla voisi kuitenkin olla potentiaalia selviytyä ihan hyvin niistä "yksinkertaisista toimistohommista", jos vaan motivaatiota on, koska kerran selviät aluksi ihan ok. Tuollaisen unohtelun ja rästiin jäävien asioiden korjaamiseen on paljon self help kirjoja ja tuottavuus-appseja. Itselläni on ADHD ja käytän tällaisia, esim. Bullet journalia, Pomodoro Timeriä jne. Vaatii toki kurinalaisuutta ja motivaatiota, mutta ei se ole niin paha kun siihen tottuu. Itse teen keskittymistä vaativaa koodaustyötä diagnosoituna ADHD:na ja ihan hyvin menee, kun hyödynnän apukeinoja.
30 vuotta sosionomi ohjaajana lastensuojelulaitoksissa miessukupuolisena. En usko jääväni viimeisen vajaan 20 vuoden aikana työttömäksi, jos vain työkykyä ja terveyttä riittää. Olen saanut käytännössä valita työpaikkani (4 kpl) tähän mennessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän samassa tilanteessa, aina olen ollut töissä, mutta älyttömällä kuormituksella vetänyt. Nykyinen työ taas on ihan unelma, mutta miksi, niin eihän tämä entisiin verrattuna ole oikeastaan työ ollenkaan: ei aamuherätyksiä, ei täysiä päiviä, ei juurikaan vastuuta eikä muistettavaa, ei nillityksiä vaan mukava pieni työporukka jne :D miten tulen ikinä tämän jälkeen jaksamaan ja pärjäämään yhtään missään ns oikeissa töissä, apua?!?! Mutta kiitos teille kannustaville kommentoijille, jotka uskovat että on oikeus pyrkiä just itselle sopivaan työhön, eikä aina vääntyä ihan mutkalle ulkopuolisten vaatimusten vuoksi :)
En ole ap, mutta koska on samankaltainen kokemus työelämästä, niin nyt kiinnostaa, että mitä työtä sinä teet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän samassa tilanteessa, aina olen ollut töissä, mutta älyttömällä kuormituksella vetänyt. Nykyinen työ taas on ihan unelma, mutta miksi, niin eihän tämä entisiin verrattuna ole oikeastaan työ ollenkaan: ei aamuherätyksiä, ei täysiä päiviä, ei juurikaan vastuuta eikä muistettavaa, ei nillityksiä vaan mukava pieni työporukka jne :D miten tulen ikinä tämän jälkeen jaksamaan ja pärjäämään yhtään missään ns oikeissa töissä, apua?!?! Mutta kiitos teille kannustaville kommentoijille, jotka uskovat että on oikeus pyrkiä just itselle sopivaan työhön, eikä aina vääntyä ihan mutkalle ulkopuolisten vaatimusten vuoksi :)
En ole ap, mutta koska on samankaltainen kokemus työelämästä, niin nyt kiinnostaa, että mitä työtä sinä teet?
Erittäin helppoa ja kiireetöntä asiakasneuvontaa, maailman ystävällisimpien ihmisten parissa :D vieläpä mielenkiintoistakin, voin olla käytännössä mitä tahansa turistioppaan ja terapeutin väliltä päivästä ja päivän ihmisistä riippuen! Eli se ero apn kanssa että vaikka olen vapaa-ajalla enemmänkin introvertti, niin työhommissa jostain syystä olen hyvinkin sosiaalisesti lahjakas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän samassa tilanteessa, aina olen ollut töissä, mutta älyttömällä kuormituksella vetänyt. Nykyinen työ taas on ihan unelma, mutta miksi, niin eihän tämä entisiin verrattuna ole oikeastaan työ ollenkaan: ei aamuherätyksiä, ei täysiä päiviä, ei juurikaan vastuuta eikä muistettavaa, ei nillityksiä vaan mukava pieni työporukka jne :D miten tulen ikinä tämän jälkeen jaksamaan ja pärjäämään yhtään missään ns oikeissa töissä, apua?!?! Mutta kiitos teille kannustaville kommentoijille, jotka uskovat että on oikeus pyrkiä just itselle sopivaan työhön, eikä aina vääntyä ihan mutkalle ulkopuolisten vaatimusten vuoksi :)
En ole ap, mutta koska on samankaltainen kokemus työelämästä, niin nyt kiinnostaa, että mitä työtä sinä teet?
Erittäin helppoa ja kiireetöntä asiakasneuvontaa, m
Tuommoinen sopis minullekin, osa-aikaisena. Olen tosi hyvä aspa sinänsä, mutta liika kiire kuormittaa enkä jaksa pitkiä päiviä muutenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän samassa tilanteessa, aina olen ollut töissä, mutta älyttömällä kuormituksella vetänyt. Nykyinen työ taas on ihan unelma, mutta miksi, niin eihän tämä entisiin verrattuna ole oikeastaan työ ollenkaan: ei aamuherätyksiä, ei täysiä päiviä, ei juurikaan vastuuta eikä muistettavaa, ei nillityksiä vaan mukava pieni työporukka jne :D miten tulen ikinä tämän jälkeen jaksamaan ja pärjäämään yhtään missään ns oikeissa töissä, apua?!?! Mutta kiitos teille kannustaville kommentoijille, jotka uskovat että on oikeus pyrkiä just itselle sopivaan työhön, eikä aina vääntyä ihan mutkalle ulkopuolisten vaatimusten vuoksi :)
En ole ap, mutta koska on samankaltainen kokemus työelämästä, niin nyt kiinnostaa, että mitä työtä sinä teet?
Er
Sepä se, entisetkin työni on olleet aspaa, mutta just kiire ja liian pitkät päivät on vieneet aiemmin siitä aina lopulta sen luovuuden ja aidon auttamisen ja ihmisten kohtaamisen halun. Nyt on kaikki ollut just kohdallaan, niin nautin työstäni, mutta olen tosiaan huolissani miten pärjään jos/kun tämä työ loppuu.
Jonkun ne osingot täytyy tuottaa osakkeenomistajille
Minä olen unelma-ammatissani. Opiskelin pitkään ja pääsin alalle vasta yli 30-vuotiaana. Hommia tarjotaan vieläkin vaikka olen jo eläkkeellä. Asiaan kuuluu ettei minulla ole ollut työsuhdetta, vaan olen elättänyt itseni ja perheeni freelancerina.
Ei työelämää ole rakennettu sitä varten, että se palvelisi ihmistä. Ihmisen elämä on ihan erilaista, kuin suorittavan robotin. Kuuntele itseäsi ja toimi niin, kuin tuntuu parhaalta