Ärsyttävä siippa

Hei!



Siis tarinani on tämä. Mua on alkanut nyt ihan oikeasti tökkiä mun oma mies. Siis ihmisenä aivan ihana, ja huomaavainen, mutta alan epäillä hänen olevan tapatyötön. En enää jaksa. Kaikki yöt valvotaan, ja päivät sitten nukutaan. Nytkin nukkuu, eikä ole toivoakaan saada tuota hereille ennen kello kolmea iltapäivällä.

Tulomme ovat pienet, itse olen opiskelija, ja tällä hetkellä sairauslomalla (olen kaikenlisäksi raskaana), mutta oikeasti tuota sairauslomaa en pysty pitämään vaan on pakko tehdä töitä mitä saa, että pystyisimme elämään edes jotenkin! Nytkin on vuokra myöhässä, ja arvatkaa vaan hävettääkö? Mies ei mitään työttömyyskorvauksia saa koska on alle 25-vuotias, eikä muuta koulutusta kuin YO... Ainoa mahdollisuus olisi toimeentulotukea hakea, mutta suomeksi sanottuna minua vi***taa hakea jotain tukea jota ei oikeasti tarvitsisi hakea, jos tuo mies viitsisi jotain tehdä.

Mies puhuu kyllä kauniita, että hakee koko ajan töitä yms, mutta monta kuukautta on nyt näin mennyt, eikä mitään ole tapahtunut! En enää jaksa tätä epävarmuutta ja jatkuvaa huolta elämisestä. Vi***taa myös se, että pamahdin paksuksi tuollaiselle hyypiölle. Minkähänlaisen kuvan hänkin antaa lapsellemme? Itse yritän, mutta todellisuus on, etten yksin pysty tätä taloutta pystyssä pitämään. Jos tulot itselläni ovat en 800 e/kk ja nekin tulevat ripotellen, ei kukaan voi olettakaan että vuokrat yms. laskut menisivät ajallaan. Pakkohan minunkin on syödä! Huolestuttaa vaan niin paljon syntyvän lapseni puolesta. Joutuuko raukka sitten paskavaipoissaan kadulle äidin kanssa, kun iä ei edes yritä? Niin ja viinaan tuo mies kyllä aina rahat löytää viikonloppuisin. ei siis ole alkoholisti, "muttakun kaveritkin pääsevät"...

Anteeksi sekava viesti, ärsyttää vaan niin paljon ja pakko päästä purkamaan itseäni.