Lue keskustelun säännöt.
Lemmikit - unohdetut parisuhdev-vallan kärsijät
11.12.2024 |
Turvakotiin ei voi ottaa lemmikkejä ja lemmikeille kostetaan usein se että kumppani pakenee lasten kanssa turvakotiin väkivaltaista osapuolta.
Kommentit (10)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näissä tapauksissa "lemmikki" on usein miehen valitsema taistelukoira tai isokokoinen molossi.
IL
Kissaasi ei enää ole olemassa, sanoi Annen ex-mies pilkallisesti.
Kun Anne oli paennut aikaisemmin väkivaltaista miestään turvakotiin lastensa kanssa, hän oli kyllä arvannut, mitä hänen kissalleen voi käydä. Se oli kosto perheen lähtemisestä.
Hän halusi näyttää valtaansa, että voin tehdä sinun rakkaillesi, omaisuudellesi ja tavaroillesi mitä haluan.
Lemmikit voivat toisinaan olla jopa syy jäädä väkivaltaisen puolison luo. Tällaisissa tilanteissa lähisuhdeväkivaltaa, kiristämistä ja kostamista on ulotettu myös lemmikkeihin. Tällainen on myös Annen tarina. Anne esiintyy jutussa pelkällä etunimellään aiheen arkaluontoisuuden takia.
Pakohetkellä Annen mielessä olivat ensimmäisenä oma sekä lasten turvallisuus, eikä kissaa voinut ottaa turvakotiin mukaan. Lemmikin menettäminen on silti kipeä asia.
En tiedä, miten hän kissan lopetti, enkä haluakaan.
IL
Hannna puoliso oli sairaalloisen mustasukkainen, ja mustasukkaisuus ulottui myös Hannan koiraan.
Häntä ärsytti jopa se, että annoin ruokaa koiralleni enkä hänelle.
Puoliso oli myös väkivaltainen Hannaa kohtaan. Hanna pakeni väkivaltaa joskus kylpyhuoneeseen, koska sen oven sai lukittua. Silloin puoliso raahasi koiran kaulapannasta kylpyhuoneen oven taakse.
Mies uhkasi murskata koirani kallon, jos en tule ulos. Hän halusi hakata minut eikä koiraa, joten sillä hän sai minut kiristettyä ulos kylpyhuoneesta.
Koira pelkäsi Hannan miestä hirveästi. Hannan mukaan puoliso ei kuitenkaan koskaan mennyt niin pitkälle.
Väkivallan kohdistaminen lemmikkiin tai sillä uhkailu myös näkyy myös Naisten Linjalle tulevissa yhteydenotoissa ja vertaistukiryhmissä. Iltalehden kysymyksiin aiheesta vastasivat Naisten linjan väkivaltatyön asiantuntijat Pamela Peltonen ja Maria Virtala.
Varsinaisia tilastoja meillä ei aiheesta tällä hetkellä ole, mutta meille on viime vuonnakin tullut useampia yhteydenottoja, joissa on mainittu lemmikkien vahingoittaminen tai sillä uhkaaminen, he kertovat sähköpostitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viitasaarella kaverinsa äidin surmannut tap-poi myös perheen koiran
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu. Pahinta jos eläin on riitaisassa perheessä tai parisuhderiitoja kuulemassa, turha ottaa silloin lemmikkiä, se kärsii kuten lapsetkin kärsivät. Sitten jos mies vaikka riehuu tai nainen, ja lemmikki jää sille aktiivisesti räyhäävälle hyökkäävälle ja ehkä väkivaltaiselle. Nyt ei puhuta siitä että toinen osapuoli yritti torjua, suojata itseä tai miten siitä saa selvää koko sopasta, ehkä jotenkin. Osa hyökkäilevistä on alunperin ottanut eläimen omiin nimiinsä ja on raha. No aina on elsu tai joku muu koti. Paitsi jos lähtevä ottaa vastuun eläimistä, jos on altavastaajana ja kiltti.
Vierailija kirjoitti:
Näissä tapauksissa "lemmikki" on usein miehen valitsema taistelukoira tai isokokoinen molossi.
Yllättävän paljon myös löytöeläimissä näitä, liekö vahvatahtoisia koiria vai onko omistajalle tullut keikkaa kiven sisään? Sinänsä kivoja ja kouluttettavia koiria, pitää vaan aina muistaa että vaikka pikkulasten kanssa mielellään leikkivätkin niin se puruvoima on sitten ihan omaa luokkaansa.
Ok