Olenko ainut täällä, jolla ei ole harrastuksia?
Kauhean tylsää aina, mutta ei ole oikeastaan koskaan ollut erityistä mielenkiintoa mihinkään harrastukseen. Aika menee silti hitaasti ja varmaan jotain pitäisi keksiä.
Kommentit (25)
Joskus mietin että jos joku vakoilisi mua niin hän kuolisi tylsyyteen. Jätkä istuu tietokoneella kaikki päivät ja katsoo muutaman tunnin telkkaria illalla. Oikein tapahtuvana päivänä käyn kaupassa. Tätä se on ollut joitakin vuosia. Erakoitumiseni alkoi jo ennen koronaa. Haaveilen enää viimeisestä nukahtamisesta.
Harrastin lapsena yleisurheilua, telinevoimistelua ja hiihtoa. Sitten kaikki loppui, nykyisin toki käyn koiran kanssa lenkillä ja puistoilemassa, en ole ajatellut että olisi harrastus.
Harrasta vaikka erotiikka tvn katsomist.
No jos pelaamista ei lasketa niin ei ole harrastuksia.
Ei mullakaan oikein enää ole harrastuksia. Mulla on hurjasti suunnitelmia ja fantasioita harrastamisen aloittamisesta, mutta... kunhan vaan saan aikaiseksi.
Mä tuijotan vaikka tyhjää seinää tunteja. Kai se harrastuksesta käy. Niin ja tää palstailu.
Ala tehdä jotain. Löydät kokeilemalla, mistä saat iloa - se on harrastamisen tarkoitus. Joku käy kävelyllä. Toinen kutoo. Joku kehittää ruuanlaittotaitojaan. Konserttiin ja teatteriin voi mennä. Mikään kokeilu ei tapa - ei ole pakko jatkaa, jos ei sovikaan itselle.
Vierailija kirjoitti:
Kun olin lapsi, perheeni oli niin köyhä, ettei harrastuksiin ollut varaa, joten en ole tottunut niitä kaipaamaankaan.
Eli et ole ainoa.
Muuten sama, mutta opin keksimään itselleni ilmaista tai hyödyllistä tekemistä.
Vaikea sanoa, mutta luulen, että täällä on joku muukin, jolla ei ole harrastuksia.
Harrastus käsitetään liian usein joksikin ohjelmoiduksi tekemiseksi, joka tapahtuu tiettyyn aikaan porukalla, tyyliin nuorena soittotunnit tai urheiluharrastus. Oikeasti harrastuksia ovat kaikki asiat, joista ihminen on kiinnostunut ja käyttää aikaa. Valitettavasti av:lla ja netissä roikkumistakin voi sanoa sellaiseksi
Mä olen selittänyt harrastamattomuuttani myös lapsuudella. Rahan puutteen vuoksi mitään ei saanut tehdä, niin nykyään ei edes osaa hakeutua harrasteiden pariin.
Sitten on yksi kaveri joka vastaa, että häntä vietiin lapsuudesta harrastuksesta toiseen, joka päivä oli jotain... parhaimpina lähti soittotunnilta uintitreeneihin. Sitten se nainen selittää, että mitään ei tee nyt aikuisena, kun tuolloin oli pakko. No, soitteleehan se kotona pianoa ja käy säännöllisesti uimassa. Mutta ei se oli harrastamista, kun itsenäisesti käy, eikä seurassa.
Vierailija kirjoitti:
Harrastus käsitetään liian usein joksikin ohjelmoiduksi tekemiseksi, joka tapahtuu tiettyyn aikaan porukalla, tyyliin nuorena soittotunnit tai urheiluharrastus. Oikeasti harrastuksia ovat kaikki asiat, joista ihminen on kiinnostunut ja käyttää aikaa. Valitettavasti av:lla ja netissä roikkumistakin voi sanoa sellaiseksi
Jos netissä roikkuminen on harrastus niin harrastan 10-14 tuntia päivässä. Omasta mielestä minulla ei ole elämää. Olen vain olemassa ja sekin on turhaa.
Nätti nainen vois harrastaa strippausta.
Kurkkaa ulos. Reipas ilma. Onko sulla diagnoosi.
Fantasiat ja sukuelinten treenaaminen ovat harrastuksiani, jos ne harrastuksiksi lasketaan. Vanhemmiten tosin katson mielummin huutokauppakeisaria.Kai sekin on harrastus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastus käsitetään liian usein joksikin ohjelmoiduksi tekemiseksi, joka tapahtuu tiettyyn aikaan porukalla, tyyliin nuorena soittotunnit tai urheiluharrastus. Oikeasti harrastuksia ovat kaikki asiat, joista ihminen on kiinnostunut ja käyttää aikaa. Valitettavasti av:lla ja netissä roikkumistakin voi sanoa sellaiseksi
Jos netissä roikkuminen on harrastus niin harrastan 10-14 tuntia päivässä. Omasta mielestä minulla ei ole elämää. Olen vain olemassa ja sekin on turhaa.
Tervetuloa tänne elämättömien kerhoon. Tämä olemassaolo vailla syytä on saatanasta.
Vierailija kirjoitti:
Joskus mietin että jos joku vakoilisi mua niin hän kuolisi tylsyyteen. Jätkä istuu tietokoneella kaikki päivät ja katsoo muutaman tunnin telkkaria illalla. Oikein tapahtuvana päivänä käyn kaupassa. Tätä se on ollut joitakin vuosia. Erakoitumiseni alkoi jo ennen koronaa. Haaveilen enää viimeisestä nukahtamisesta.
Masennus ja pelko tuota tekee.
Lääkäriin tai miesten talolle juttelemaan.
Uteliaisuus on kadonnut. Se masentaa.
Tsemppiä. Toivon, että
löydät kivoja juttuja.
Mulla ei oo koskaan ollu harrastuksia, ei oo vaan kiinnostanut mikään. No liikuntaa on omaksi iloksi tullut harrasteltua välillä, mutta nyt sekin lumien tultua jäänyt. Lapsena olin onnellinen, kun vanhemmat ei pakottanut harrastamaan mitään. Viihdyin hyvin kotona jo silloin. Mua ei oma harrastamattomuus vaivaa, tykkään olla näin. Töiden jälkeen on mukava vaan olla, ilman mitään aikatauluja.
Kun olin lapsi, perheeni oli niin köyhä, ettei harrastuksiin ollut varaa, joten en ole tottunut niitä kaipaamaankaan.
Eli et ole ainoa.