Äidin kanssako "käydään jumpassa,juorutaan,shoppaillaan" jne. "tyttöjen juttuja"?
Mä en shoppaile, juoruile tms. äitini kanssa. En kerro todellisia tunteitani äidilleni. Äiti on haukkunut aina kaiken naisellisen kanamaiseksi ja tyhmäksi. Suhteemme ei todellakaan ole läheinen, vaikka soitellaan joka viikko. Yleensä äitini tilittää omia asioitaan. Ei koskaan tehdä mitään "tyttöjen juttuja" todellakaan.
Onko teillä muilla erilainen äitisuhde sitten? Tämän takia en varmaan ymmärrä, miksi joillekin on niin tärkeä saada tyttölapsi. Oma suhde äitiini ei ole mikään kaksinen.
Kommentit (18)
Jumppaan en ole lämmennyt, mutta ollaan me shoppailemassa käyty ja tavallaan kai juoruiltukin.
On aika vaikeaa ylläpitää samalla hyvää äiti-lapsisuhdetta, jossa ei olla samanvertaisia, jos samalla yrittää ylläpitää hyvää kaverisuhdetta. Äidillä on lapseen kuitenkin määräysvalta, joka voi kärsiä jos äiti yrittää liikaa olla kaveria.
Tämä ei siis koske aikuisia lapsia äiteineen.
En mäkään nyt varsinaisesti todellisia tunteitani äidille tilitä, mutta tullaan hyvin toimeen ja tehdään välillä jotain kivaa yhdessä.
Sellaista kivaa, mitä en voisi kuvitella tekeväni mun aikuisten poikien kanssa.
ja kaikkea noita on tullut tehtyä, nykyään vähemmän, kun itselläkin on lapsia, mutta juoruillaan kohtuu usein puhelimessa ja tavataan, kun ennätetään.
Itsellä 13v tytär, ja hänen kanssaan on erittäin mukavaa jutella ja pohtia asioita. Shoppailua harrastamme erittäin harvoin, sillä en voi sietää sitä puuhaa enää :)
ja varsinkin juoruilen. Jutellaan vähintään pari kertaa viikossa ja käyn vanhemmillani kerran viikossa. Lomaillaan yhdessä ja muutenkin tullaan toimeen tosi hyvin. Varsinkin lasten saannin myötä, äiti on tullut todella tärkeäksi. Yksi syy erooni oli, ettei exäni tullut toimeen perheeni kanssa. Syitä oli toki monia muitakin, eikä tämä ollut tärkeimmästä päästä, mutta kyllä mulle on tosi tärkeää, että mieheni tulee toimeen vanhempieni kanssa.
Äidilläni on myös tosi läheinen suhde tyttäreeni. Tytär esim. kertoi äidilleni ensimmäisenä kun hänella alkoi menkat. Ei saanut mua kiinni työpaikalta. Äitini ja tyttäreni reissaavat myös yhdessä. Mun mielestä on hienoa, että heillä on läheinen suhde.
Myös me tyttäreni kanssa käymme shoppailemassa, kampaajalla, ja tekemässä tyttöjen juttuja ihan kahdestaan. Sinne ei perheen pojilla ole mitään asiaa.
Kyllä joidenkin äitien ja anoppien kanssa voi tollaista ollakin. Olkaa onnellisia, jos osuu kohdalle! =)
En tosiaan ole viettänyt lapsena aikaa äitini kanssa, enkä aikuisenakaan.
Sitä vastoin kyllä vietän tyttöni kanssa nyt aikaa shoppaillen, jutellen ja lumilautaillen yms. Poika ei meillä tykkää kauaa shoppailla ja vielä vähemmän jutella ja lumilautailussa minusta ei ole seuraa hänelle. Pojan kanssa on pitänyt keksiä muita yhdessäolon muotoja tyyliin lentopallon/pingiksen yms peluu, jossa vielä jotenkin pärjään hänelle, mutta en enää kauan. Tytön kanssa ne yhdessäolon muodot ovat tulleet automaattisesti helpommin.
on näitä jumppa/tanssi -juttuja ja shoppailua.
mä olen tehnyt noita kaikkia asioita äitini kanssa. En nyt enää niin usein kun hän ei asu suomessa. Ja omien tyttärieni kanssa puuhaillaan samoja juttuja varsinkin nyt kun alkavat olla isompia. Kivaa minusta, eikä poista millään tavalla sitä että olen äiti.
multa lähtee järki tässä tytönkaipuussa...
Mulla on kolme poikaa, ja ehkä me sitten lähdetään moottoripyöräilemään jonkun kanssa. Tosin pojilla on isäkin kuvioissa, joten lähtevätköhän sitten mieluummin kuitekin hänen kanssaan...
huh huh! :D
En tiennykään että on olemassa erikseen äidin kanssa ja ystävien kanssa tehtävät asiat ;)
Mites, jos haluaa vaikka leikkiä äidin kanssa, saako niin tehdä vai kuuluuko se kaverin hommiin?
vielä aikuisenakin, vetäisin ranteeni auki. Kärsin ihan tarpeeksi siitä shoppailusta lapsena. Samoin äitini olisi kaverina aivan järkyttävä - pidämme kohteliaan viileitä välejä vaikka näemmekin usein.
ja varsinkin juoruilen. Jutellaan vähintään pari kertaa viikossa ja käyn vanhemmillani kerran viikossa. Lomaillaan yhdessä ja muutenkin tullaan toimeen tosi hyvin. Varsinkin lasten saannin myötä, äiti on tullut todella tärkeäksi. Yksi syy erooni oli, ettei exäni tullut toimeen perheeni kanssa. Syitä oli toki monia muitakin, eikä tämä ollut tärkeimmästä päästä, mutta kyllä mulle on tosi tärkeää, että mieheni tulee toimeen vanhempieni kanssa.
Äidilläni on myös tosi läheinen suhde tyttäreeni. Tytär esim. kertoi äidilleni ensimmäisenä kun hänella alkoi menkat. Ei saanut mua kiinni työpaikalta. Äitini ja tyttäreni reissaavat myös yhdessä. Mun mielestä on hienoa, että heillä on läheinen suhde.
Myös me tyttäreni kanssa käymme shoppailemassa, kampaajalla, ja tekemässä tyttöjen juttuja ihan kahdestaan. Sinne ei perheen pojilla ole mitään asiaa.
Ootkohan koskaan itsenäistynytkään määräilevästä mammastasi, näennäisesti ehkä, mutta äitikultako sun asiat, puolisot, lastenhoidot ja vähän kaiken päättää... voi sua.
teen kaikkia noita juttuja 19v tyttäreni kanssa :)
Ja toivottavasti jatkossa myös nyt 7v tyttäreni kanssa.
mukaanlukien itseni. Minusta kyllä toivottiin kovasti tällaista "tytärkaveria" ja siitä olen saanut elämässäni kärsiä. Voi kun vanhemmat ei niin kauheasti asettaisi omia toiveita ja odotuksia lastensa niskaan :(
hän on aina tunkenut kyselemättä yksityisasioihini - luki kirjeeni, päiväkirjani, vahti tulemiseni ja menemiseni, joten pidän hänet etäällä. Omiin tyttäriini minulla on aivan toisenlaiset välit ja me ollaan harrastettu kaikkea tuota, ja toivottavasti vastedeskin. Luottamuksen pitää toimia.
ksoka äidilläni ei ole autoa ja hän tarvitsee kyydin. Emme ole kavereita, soittelemme ja näemme kuitenkin viikottain, koska hän hoitaa lapsiani joskus.
Omien poikieni kanssa käyn kaupoissa, katsellaan pelejä jne, lumilautailuseurana olen myös(menen itse suksilla). Tytärtä mulla ei ole eikä tule enää.
Minusta on upeaa jos välit äitiin on hyvät, miksei olisi?
Juuri tuontapaisia asioita teemme, ja juttelemme ihan syvällisiä.