Mikä teidän MP on siihen että voiko ihminen olla syntyessään jo "paha" vai tuleeko se myöhemmin?
Tää on aika kakspiippunen asia koska me tiedetään että jotkut asiat ihan oikeasti periytyvät meille, mutta entä jos "paha" vanhempi olisi katkassut sen kierteen itse tekemällä oman sisäisen työn, olisiko hänen lapsi sitten "paha" ?
Mun mielestä kaikki on ketjureaktiota, jos me tarkkaillaan ihmisiä ketkä ovat esim rasisteja tai suvaitsemattomia tai muuten vaan ilkeitä, aika useasti heidän vanhemmat ovat sitä myös, eli se on opetettua asiaa, missä tullaan siihen että kukaan ei ole paha syntyessään. Se tie voisi olla erilainen jos vauva olisi siirretty samantien muualle, eikä siihen huonoon ympäristöön ja vaikutuksen piiriin.
Mun mielestä ymmärtämättömyys on isoin ongelma.
Ihmiset ei oikeasti edes tajua sitä että kuinka lyhyt matka "hyvästä" ihmisestä on "pahaksi" ihmiseksi ja kuinka helposti sinne toiselle puolelle oikeasti ajautuu.
Jos me katsotaan jotain alamaailmaa niin se asia on aika usein sama myös siellä. Ihmiset ajautuu sinne, ei kukaan päätä lapsena että musta tulee rikollinen aikuisena ja mä tulen tekemään paljon pahaa toisille, se ihminen ajautuu sinne ja siitä seuraa sokaistuminen täysin sille omalle toiminnalle. Se ymmärtäminen vaatii sen että se ihminen tulee pois kokonaan siitä, sen jälkeen se voi vasta tajuta olleensa väärässä.
Ne on oppijärjestelmiä mitä luodaan, se ei tapahdu vaan kouluissa ja yhteiskunnallisella tasolla vaan se tapahtuu myös seurassa missä vietät aikaa.
Toki se romanttisin tapa ajatella on aina se että muut ovat pahoja ja minä olen hyvis, mutta hyvin usein asiat ei mene oikeasti niin.
Kommentit (22)
Ei kukaan ihminen ole syntyessään paha ihminen vaan omanlainen persoona. Kehenkään ei ole kytketty mitään oletusasetusta siitä että hän olisi automaattisesti paha ihminen. Kun syntyy, ei edes tiedä sellaisesta pahasta mitään.
Hyvyys ja pahuus asuu meissä kaikissa. Tärkeimmät rakennuspalikat annetaan tietenkin jo lapsuudessa. Jos vanhemmat tekevät jatkuvasti pahaa lapselle kasvaa lapsikin kieroon.
Sielun henkinen taso määrittää myös kehitystä, esim. vanhat sielut eivät enää valitse kulkea pahuuden elämänpolkua kun ymmärtävät jo ettei se johda mihinkään kun taas nuoremmat sielut eksyvät useammin matkalla kohti valoa. Heidän henkinen kompassinsa on heikompi mutta ovat liian ylpeitä kuunnellakseen oman sielunsa johdatusta.
Paha on ehkä väärä sana. Uskon kuitenkin, että maailmaan syntyy ihmisiä, joiden aivot ovat viallisia tunne-elämän suhteen, eli he eivät koskaan kykene toisille normaaleihin tunteisiin, kuten empatiaan ja sääliin.
Mitä on pahuus, kuka määrittelee mikä on pahuutta. Itse en pidä esim. suvaitsemattomuutta pahuutena vaan ymmärtämättämyytenä ja empatian puutteena. Hyvin harva ihminen on absoluuttisesti paha. Meissä kaikissa on pahuutta ja hyvyyttä ja niiden suhteet vaihtelevat eri aikoina.
Vierailija kirjoitti:
Paha on ehkä väärä sana. Uskon kuitenkin, että maailmaan syntyy ihmisiä, joiden aivot ovat viallisia tunne-elämän suhteen, eli he eivät koskaan kykene toisille normaaleihin tunteisiin, kuten empatiaan ja sääliin.
Mun rehellisyydestä sanottiin että se on rumaa, en tiedä mitä tästä sanotaan yleisesti? Tämä se vasta rumaa onkin.
Hyviä tulkintoja teillä, kirjoittakaa näitä enemmän. Aina näitä on hauska lukea kuitenkin.
Sitä pahuutta on monenlaista. Geneettisesti jollain voi jo syntyessään olla sellaisia luonteenpiirteitä, jotka mahdollisvat ainoastaan itsekkyyden, ei yhtään empatiaa. Ehkä aivojen rakenteessa on jotain epänormaalia. Toki hyvin kasvatettuina nämä lapset eivät välttämättä muutu pahoiksi, jos pahuus ei palvele heidän omia päämääriään. Valitettavasti geneettinen taipumus kulkee usein suvussa ja toinen vanhemmista tai useampi lähisukulainen saattaa kierouttaa kasvatuksellaan ihan kunnolla vinoon.
Myös monesti adoptoidutkaan nämä empatiakyvyttömät eivät kasva vaarattomiksi muille, vaan ikävät taipumukset nousevat vahvasti esiin.
Näiden lisäksi lapsi voi myös vammautua, jo synnytyksessä tai myöhemmin. Toki aikuinenkin voi vammautua. Pahuus seuraa sitten siitä.
Itseaiheutettua ei psykopatia tai edes sosiopaatti ole. Eli tavallaan he ovat syyttömiä tilaansa. Samaan aikaan kuitenkin kyllähän he ovat syyntakeisia koska tietävät mikä on oikein ja mikä väärin.
Tämä on mun mielipide, on varmasti paljon muutakin mutten nyt jaksa pohtia saati kirjoittaa kirjaa tähän.
Kun n.20v puhuin psykologilleni kaikkea kauheita asioita koska päässäni koko ajan oli niitä kauheita asioita(=ahdistuneisuushäiriö), hän sanoi että jos saan lapsia, ne on pahempia kuin minä. Kuitenkin ulkonaisesti ihan kiltti olen/olin, mulla vaan oli tuollaisia ajatuksia -hän piti mua pahana. Mulla nyt yksi lapsi ja on kiltti lapsi. Mä ajattelen että jokainen lapsi on aina syntyessään viaton. Kerran yks 80v ukko luki mun pipoa. Siinä luki hirveä ikävä. Ukko sano hän luki että siinä lukee että hirveä nainen.
Perimä vastaa ihmisen ominaisuuksista n. 50%. Tämä toki vaihtelee asiasta riippuen jonkin verran, mutta syntymässä saanut ominaisuudet ovat joka tapauksessa ihan selkeästi osaltaan määräämässä elämäsi kulusta.
Perimässä saatuja ominaisuuksia vahvistaa tai vaimentaa epigeneesi, eli ympäristön kyky sytyttää ja sammuttaa syntymässä saatujen geenien toimintaa.
Esimerkki: olet perinyt ADHD:n genetiikan äidiltäsi, jolla siis on myös ADHD. Kasvat hänen kanssaan impulsiivisuuden ja tietyn epävakauden värittämässä kodissa. Omat ADHD geenisi vahvistuvat ja oireyhtymä puhkeaa myös sinulla vahvasti.
Esimerkki 2: ADHD geenisi ovatkin isältä, joka ei ole elämässäsi ollenkaan mukana. Kasvat äitisi kanssa, joka on järjestelmällinen, turvallinen ja ennakoi lapsen tarpeita taitavasti. Sinun synnynnäiset ADHD-piirteesi eivät häiritse elämääsi merkittävästi, koska opit jatkuvasti myös toisenlaisia taitoja mallioppimisen kautta.
Vierailija kirjoitti:
Paha on ehkä väärä sana. Uskon kuitenkin, että maailmaan syntyy ihmisiä, joiden aivot ovat viallisia tunne-elämän suhteen, eli he eivät koskaan kykene toisille normaaleihin tunteisiin, kuten empatiaan ja sääliin.
Samaa mieltä.
Geenit määrää tosi paljon. Kasvuympäristö voi vaikuttaa jotain, mutta näitä on tutkittu miten monet piirteet ovatkin perinnöllisiä. Esim ap:n mainitsema rikollisuuteen ajautuminen. Impulsiivisuus on otsalohkossa, se periytyy. Psykopatia eli tunteettomuus periytyy. Adhd altistaa syrjäytymiselle, ja adhd periytyy.
On monia tekijöitä jotka tulee siellä geeneissä, ja huolellinenkaan kasvatus ei pois näitä. Osa vaikutteista tulee aina kodin ulkopuolelta.
Se syrjäytymisen ylisukupolvinen periytyminen on ihan totta, ja omasta perheestä pois ottaminenkaan ei aina auta. Mikään ei niitä geenejä muuta.
Vierailija kirjoitti:
Perimä vastaa ihmisen ominaisuuksista n. 50%. Tämä toki vaihtelee asiasta riippuen jonkin verran, mutta syntymässä saanut ominaisuudet ovat joka tapauksessa ihan selkeästi osaltaan määräämässä elämäsi kulusta.
Perimässä saatuja ominaisuuksia vahvistaa tai vaimentaa epigeneesi, eli ympäristön kyky sytyttää ja sammuttaa syntymässä saatujen geenien toimintaa.
Esimerkki: olet perinyt ADHD:n genetiikan äidiltäsi, jolla siis on myös ADHD. Kasvat hänen kanssaan impulsiivisuuden ja tietyn epävakauden värittämässä kodissa. Omat ADHD geenisi vahvistuvat ja oireyhtymä puhkeaa myös sinulla vahvasti.
Esimerkki 2: ADHD geenisi ovatkin isältä, joka ei ole elämässäsi ollenkaan mukana. Kasvat äitisi kanssa, joka on järjestelmällinen, turvallinen ja ennakoi lapsen tarpeita taitavasti. Sinun synnynnäiset ADHD-piirteesi eivät häiritse elämääsi merkittävästi, koska opit jatkuvasti myös toisenlaisia taitoja mallioppimisen kau
No nämä laittamasi olivat vain esimerkkejä, ymmärrän sen, mutta sijaisperheet voisivat tulla kertomaan kuinka usein se pelkkä rauhallinen kasvatus ja tavallinen arki muka estää adhd:n puhkeamisen. Ei oikeastaan koskaan. Jos vanhemmilla on adhd, se tulee näkymään sijoitetulla lapsellakin.
Paha on latautunut termi, mutta ihminen voi syntyä valmiiksi vinksahtaneena esim. empatiakyvyttömänä, sadistina tai psykopaattina. Joihinkin asioihin ympäristö ei vaikuta vaan ovat sisäsyntyisiä.
Nyt tuli sellainen kysymys mihin voi vastata suoraan en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä MP? Military Police?
Mikkelin Pallokissa. Selvä!
Amerikan intiaanit sanoivat: "Jokaisen sisällä käy taistelua kaksi sutta, hyvä ja paha, se voittaa kumpaa ruokitaan enemmän".
Pahuus no lähinnä teko jonka ulkopuolinen taho kokee haitallisena asiana.
Pahuutta ei siinä mielessä ole. Paha on jollekin hyvä ja toisinpäin.
Ihminen joka käyttää termiä MP on automaattisesti paha syntyessään.