Miksi joitain ärsyttää suunnattomasti se että joku muu jatkaa avioliittoa, vaikka itse ei jatkaisi?
Siis esimerkiksi suhteessa voi olla luottamusongelmaa, mutta silti osapuolet ovat siinä ihan tyytyväisiä. Ovat sopineet säännöistä joilla suhde toimii luottamusongelmasta huolimatta ja ovat jopa onnellisia. Miksi se ärsyttää niin hirveästi joitain ihmisiä?
Tai suhteessa nainen voi huolehtia miehen tekemisistä, tavaroista, menemisistä ja silti molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä, mutta palstalla jotkut kilahtaa.
Tai mies voi toivoa naiselle vaikka tiettyä hiustyyliä ja nainen sitten pitää sellaisia hiuksia. Tätäkään ei moni kestä.
MIKSI tällaiset asiat ärsyttää joitain niin tosi paljon?
Kommentit (23)
Ei mua sun henk. koht. helvetti häiritse.
Vierailija kirjoitti:
Minua ainakin ärsyttää tuollainen tyhmyys ja pään pensaaseen laittaminen.
Tyhmää jos on onnellinen?
Vierailija kirjoitti:
Ei mua sun henk. koht. helvetti häiritse.
Mutta onnellisuus häiritsee?
Miksi sitten avautua moisista asioista? Täällä haukutaan kaikki aloittajat aiheesta riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mua sun henk. koht. helvetti häiritse.
Mutta onnellisuus häiritsee?
Ei se ole onnellisuutta, jos jää huonoon suhteeseen ja uskottelee itselleen ettei parempaakaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten avautua moisista asioista? Täällä haukutaan kaikki aloittajat aiheesta riippumatta.
Saahan sitä avautua. Mutta jos kirjoittaa olevansa onnellinen, alkaa pirunmoinen huuto että ei voi olla 😂 En ymmärrä miksi. Eivätkö näin sanovat hoksaa että ei kaikki heidänkään suhteissa olisi onnellisia vaikka he itse ovat?
Voiko olla että täällä on salarakkaita joita ärsyttää että niiden poikkisten vaimot ei heitä niitä pihalle?
Tai onko muillakin vähän vastaavaa tilannetta ja haluaisivat erota, siksi kannustavat muitakin eroamaan?
Tai onko joku eronnut vastaavassa tilanteessa vain huomatakseen että ei kannattanut?
Pelko, kateus, viha..
Kaikki ei siedä sitä jos joku sietää että puoliso uittaa muuallakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mua sun henk. koht. helvetti häiritse.
Mutta onnellisuus häiritsee?
Ei se ole onnellisuutta, jos jää huonoon suhteeseen ja uskottelee itselleen ettei parempaakaan ole.
Mutta jos se ei omasta mielestä ole huono suhde? Päinvastoin. Suhteessa olevan mielipidehän oikeassa on, ei sinun. Parisuhteessa sovitaan säännöt yhdessä ja kun niitä noudatetaan niin yleensä ollaan onnellisia. On ne säännöt mitä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ainakin ärsyttää tuollainen tyhmyys ja pään pensaaseen laittaminen.
Tyhmää jos on onnellinen?
Katsos, kun se eron jälkeinen elämää ei ole esimerkiksi lapsillekaan ollenkaan kivaa. Kavereillä on ydinperhe, mutta meillä äiti ja isi asuu erillään.
Vierailija kirjoitti:
Voiko olla että täällä on salarakkaita joita ärsyttää että niiden poikkisten vaimot ei heitä niitä pihalle?
Tai onko muillakin vähän vastaavaa tilannetta ja haluaisivat erota, siksi kannustavat muitakin eroamaan?
Tai onko joku eronnut vastaavassa tilanteessa vain huomatakseen että ei kannattanut?
Pelko, kateus, viha..
Hyvin mahdollista. Tai heillä ei ole suhdetta ollenkaan vaikka kovasti haluaisivat. Eli kateus. Ja turha kenenkään vastata että "mieluummin yksin kuin huonossa suhteessa", kun nyt ei puhuta huonoista suhteista.
Jos ei omaan puolisoon voi luottaa, miten tämän kanssa voi olla onnellinen? En jaksa uskoa tuohon onnellisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ainakin ärsyttää tuollainen tyhmyys ja pään pensaaseen laittaminen.
Tyhmää jos on onnellinen?
Katsos, kun se eron jälkeinen elämää ei ole esimerkiksi lapsillekaan ollenkaan kivaa. Kavereillä on ydinperhe, mutta meillä äiti ja isi asuu erillään.
Sun erovatvomiset kuuluu eri aiheeseen. Voit avata niille oman ketjun. Tässä on kyse suhteista joyka toimii, mutta se häiritsee ulkopuolisia.
Onnellisia kunnes löytyy oikea onni, jossa ei tarvitse pettää, kytätä, hallita ja passata. Simple as that.
Koska on eri mieltä... moni suuttuu sen takia. Eikö se ole aika tavallista?
Enemmän minua ihmetyttää nämä, jotka kyselee neuvoja, muttei ota niitä vastaan. Näiden kanssa menee kaikki aika hukkaan. On vain yksi vastaus minkä aloittaja hyväksyy, ja senkin se on päättänyt jo etukäteen. Mitä järkeä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mua sun henk. koht. helvetti häiritse.
Mutta onnellisuus häiritsee?
Ei se ole onnellisuutta, jos jää huonoon suhteeseen ja uskottelee itselleen ettei parempaakaan ole.
Mutta jos se ei omasta mielestä ole huono suhde? Päinvastoin. Suhteessa olevan mielipidehän oikeassa on, ei sinun. Parisuhteessa sovitaan säännöt yhdessä ja kun niitä noudatetaan niin yleensä ollaan onnellisia. On ne säännöt mitä vaan.
Tässä astuu kuvaan se tyhmyys. Et edes tajua että se on huono.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mua sun henk. koht. helvetti häiritse.
Mutta onnellisuus häiritsee?
Ei se ole onnellisuutta, jos jää huonoon suhteeseen ja uskottelee itselleen ettei parempaakaan ole.
Mutta jos se ei omasta mielestä ole huono suhde? Päinvastoin. Suhteessa olevan mielipidehän oikeassa on, ei sinun. Parisuhteessa sovitaan säännöt yhdessä ja kun niitä noudatetaan niin yleensä ollaan onnellisia. On ne säännöt mitä vaan.
Tässä astuu kuvaan se tyhmyys. Et edes tajua että se on huono.
Ok, et näemmä parempaan pysty 😂
Kateus pitää ansaita. Ole onnellinen, jos Sinulla on hyvä parisuhde/avio/avoliitto. Olet onnekas. Kaikkea hyvää Sinulle ja puolisollesi/kumppanillesi.
Ihmiset antavat kohdella itseään kuin koiraa ja sitten hakevat täältä sädekehää itselleen, kun kaiken jaksavat kestää.
Kymmenen vuotta eteenpäin avautuvat sitten täällä, kun se kaikki mielistely ja nöyrtyminen ei riittänytkään, puolisko lähti ja vei rahat, jätti lapset ja velat, mutta vaatii tottelevaisuutta etäältäkin.
Tyhmyys ärsyttää...
Minua ainakin ärsyttää tuollainen tyhmyys ja pään pensaaseen laittaminen.