Muuttaako lapsen syntymä elämää?

elämistä kyllä, enpähän saanut nukkua enää öitäni putkeen ja joku nyytti notkui sylissä tissiä imien aika ajoin :) usein jopa.

ei enää tehdä mitä huvittaa, milloin huvittaa. Mutta toisaalta hyvä vaan että välillä nousee lauantaina ja sunnuntainakin seiskalta ylöst.

joudut pomppimaan sen pienen avuttoman rääpäleen pillin mukaan, ei mitään neuvotteluvaraa. Ei rauhaa yöllä eikä päivällä, oot täysin sen armoilla ;)



Myöhemmin tuo helpottaa mutta lapsi muuttuu elämän keskipisteeksi kun se ennen olin minä. Kaikessa otetaan ensin huomioon lapsen tarpeet ja lapsen paras.



Uutta on myös kokemus kaikennielevästä äidinrakkaudesta, siitä ilosta ja onnesta mitä lapsi tuo elämään. Siitä kun saa taas katsella maailmaa lapsen silmin.

että esimerkiksi omat harrastukset, baarissa juokseminen yms. vähenevät.



Sen sijaan yllätyksenä tuli se, kuinka paljon vauva vaatii huomiota ja hoitoa koko ajan, kotonakin. Ainakin meidän esikoinen oli sellainen tapaus, että ei olisi tyytyväisenä köllinyt paria tuntia lattialla, että minä olisin ehtinyt vaikka leipomaan. Ja juuri silloin kun päätät paistaa pihvin pannulla, tekee vauva jättimäisen niskakakan, jota on pakko lähteä heti pesemään ja pihvit palavat (tuli vaan tää tapaus nyt esimerkkinä mieleen). Sitten menee vielä pari vuotta siihen, kunnes pystyy oikeasti tekemään kaikkia lapsiperheen juttuja. Vauva lähinnä tulee mukana niissä aikuisten jutuissa, mutta ei se liikkuminen yhtä helppoa ole kuin ilman vauvaa.



Sitten 2-3-vuoden kohdalla yhtäkkiä tajuaakin, että minähän ehdin tehdä vaikka mitä, kun lapsi leikkii tyytyväisenä itsekseen. Tai jos meillä on vieraita, lapset leikkivät keskenään, eikä niitä tarvitse koko ajan vahtia. Ja kuinka helppoa tuon 3-v:n kanssa on liikkua kaikkialla. Voin kantaa painavia kauppakasseja ja lapsi kulkee itse, nätisti vieressä. Vauvan kanssa sekin oli yksi show, työntää ensin kauppakassit kärryllä autolle, sitten kärryt takaisin kauppaan ja taas vauvaa kantaen takas autolle.



Meillä meni siis näin päin. Toiset ehkä kokevat vauvan kanssa touhuilemisen ja liikkumisen helpopona, minä en. Sen sijaan nyt elämä on juuri sellaista kuin aina kuvittelin ihanan lapsiperheen elämän olevan. Silti toinen tulossa :)