Lue keskustelun säännöt.
Vihaan olla vanhempi!
01.11.2024 |
.. koska jatkuvasti saa kuulla, miten toimimme lapsen (taaperon) kanssa väärin ja kuinka lapsemme rauhallinen perusluonnekin on väärin. Milloin lapsi nukkuu liian monet päiväunet, milloin väärään aikaan ja väärässä paikassa, aina on väärin puettu, aina on väärä hetki ottaa syliin, aina väärin syöty. Päiväkodissa sitä vasta kuuleekin, miten vääränlainen luonne lapsella on sinne, kun on kiltti ja viihtyy yksinkin rakennellen eikä säntää seiniä pitkin kiljuen, mutta kyllä pahimmat arvostelijat ovat silti muut äidit, jotka ei näe juuri meidän arkeamme vaan peilaa kaiken oman elämänsä kautta. Eipä sillä, varmaan se meidän arkikin on vääränlainen, kun se sujuu kiukuttelematta hyvällä temmolla.
En ole mielestäni herkkä negatiivisellekaan palautteelle jos se on oikeutettua, mutta ei todellakaan tule meille toista lasta, koska tää jatkuva arvostelu joka suunnasta saa meidät vanhemmat tuntemaan itsemme ihan epäkelvoiksi vanhemmiksi ja ennen kaikkea surulliseksi lapsemme puolestakin, koska hänkin on niin vääränlainen.
Muita jotka kokee vastaavaa?
Kommentit (46)
Äitiysväkivaltaa. Normalisoitua ja sosiaalisesti hyväksyttyä. Sinuna laittaisin sille nollatoleranssin ja alkaisin äänittämään jokaisen halventavan tai vihamielisen kommentin, sitten olisin vaan hiljaa ja odottaisin miten henkilö jatkaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä vihaa, kuullostaa että olet hyvä vanhempi. Iloitse lapsestasi, Jumala ei ole niitä kaikille suonut.
Itsekäs minä minä minä ihminen joka on aina saanut tahtonsa läpi ahdistuu aina kun tulee tilanne että joku sanookin miten oikeasti pitäisi toimia ja tämä itsekäs tajuaa sen että ei olekkaan aina oikeassa vaikka on itselleen koko elämän niin uskotellut
Ap, Tsemppiä. Päiväkodissa on monesti tuollaista ja on kyllä opettajiakin, jotka näkevät lapsessa vain pelkkää negatiivista. Mutta onneksi on paljon hyviäkin ihmisiä, jotka ymmärtävät, että jokainen lapsi on yksilö ja omanlainen.
Missä sä kuulet tollasta arvostelua? Mä sanon aamulla vain huomenta, jos näen jonkun muun lapsen vanhemman. Mä juttelen mun lapselle siinä, kun mennään tai tullaan. En oikeastaan tiedä muista vanhemmista mitään. Pari olen tavannut leikkipuistossa, mutta lapset ovat eri ryhmissä.
Mun lapsi on tosi rauhallinen taaperoksi ja vähän arka. Mä aina ihan pokkana selitän, että on ihan samanlainen kun me pienenä. Tulee kyllä hyvin pärjäämään elämässä. Tähän on aika vaikea kenenkään väittää vastaan, kun ollaan ihan hyvin onnistuttu mun puolison kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä vihaa, kuullostaa että olet hyvä vanhempi. Iloitse lapsestasi, Jumala ei ole niitä kaikille suonut.
Noh, ei tämä esikoinen meillekään ihan vaivattomasti tullut, mutta ennemmin olen järkyttynyt siitä jatkuvasta arvostelusta, mitä äitejä, isejä, vanhemmuutta ja lapsia kohtaan tulee ja se on minusta todella surullista. Eikä se koske siis vain meitä, jos et itse lapsinesi ole kohteena niin aina on joku toinen.
Ap
Minusta vanhemmuus on ollut tähän mennessä enimmäkseen mukavaa. Selittyy varmasti sillä että olen edelleen 2,5-vuotiaan kanssa kotona. Lapsi aloitti seurakunnan päiväkerhon tänä syksynä, käy siellä kerran viikossa. Askartelevat siellä paljon ja lapsi viihtyy siellä oikein hyvin. Muuten vietämme kiireetöntä ja oman näköistä arkea. Päiväkotielämää pyrin välttämään niin pitkälle kuin mahdollista, aikamoista sirkusta taitaa nykyään olla. Jossain vaiheessa sekin tulee ajankohtaiseksi, mutta jääpähän sitten mahdollisimman lyhyeksi kokemukseksi. Onneksi on tuota seurakunnan kerhotoimintaa vielä olemassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmeen kummaa? Missä sinä oikein asut? Ei meille kyllä kukaan koskaan mitään tuollaista sanonut, eikä takuulla johdu täydellisestä vanhemmuussuorituksesta.
Lapsenne on varmasti aivan ihana. Älä ota niin raskaasti. Puhetta maailmaan kyllä riittää. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No lopeta vanhempana olemisen vihaaminen. Eikös vika ole arvostelijoissa. Ei lapsen luonne ole väärä. Lopeta niiden muiden uskominen. Ajattele itse. Puolusta itseäsi ja lasta kohtuullisesti tai lähde pois heti. Tai rajaa sanojia elämästäsi tai niitä äitejä. Sano napakasti takaisin jos joku yrittää ja eroa siitä tyypistä. Ehkä tarhassa voi todeta että lapsi on vielä lapsi ja ohjaa kotona. Tarhoissa on varmaan joku ministeriön, kunnan, yliopiston, soten tai muun ohje että he "kommentoivat" vanhempien kasvatusta tms. Kommentteja saa hammaslääkärissä kävijä jopa itselleen tai muu sellainen palvelu. Ala arvostaa itseäsi ja mieti hyviä asioita. Vähennä stressiä.
Vierailija kirjoitti:
Itsekäs minä minä minä ihminen joka on aina saanut tahtonsa läpi ahdistuu aina kun tulee tilanne että joku sanookin miten oikeasti pitäisi toimia ja tämä itsekäs tajuaa sen että ei olekkaan aina oikeassa vaikka on itselleen koko elämän niin uskotellut
Kuka tässä siis on itsekäs ja ahdistuu? Se kuka sanoo toista tuntematta että miksi 9kk ikäisellä vauvallas on vielä tutti kun meillä jo laulettiin siinä iässä jo hoosiannaa vai se vauvan vanhempi? Kyllä vanhemmuudesta on tullut sellaista muka kaiken tietävää nokittelua, liekö somen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen kummaa? Missä sinä oikein asut? Ei meille kyllä kukaan koskaan mitään tuollaista sanonut, eikä takuulla johdu täydellisestä vanhemmuussuorituksesta.
Kommentoin tossa aikaisemmin jo, että aika jännää. Oot joutunut johonki ihan kökkö porukan sekaan.
Mukavia ja tavallisia vanhempia ja lapsia löytyy. Toivottavasti kohtaat heitä tulevaisuudessa enemmän!
Sen kyllä allekirjoitan, että Suomessa ei ole kauhean lapsi myönteinen kulttuuri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietis nyt uudestaan tuota otsikkoasi. Olet onnellisessa asemassa, kun SAAT olla vanhempi. Olet sille pienelle koko maailma. Hoida osasi kunnialla, niin saat toivottavasti pitkän, erityisen ihmissuhteen. Anna muiden puheiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Vie lapsesi tänään vaikka ulos syömään ja hakekaa kaupasta jälkkärit kotiin. Tehkää viikonloppuna jotain hauskaa yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen kummaa? Missä sinä oikein asut? Ei meille kyllä kukaan koskaan mitään tuollaista sanonut, eikä takuulla johdu täydellisestä vanhemmuussuorituksesta.
Ei kukaan sano aloittajallekaan. Kunhan provoilee.
Niillä on vain tarve puristaa lapsesi sieluttomaksi kuutioksi muiden sieluttomien toisiaan muistuttavien kuutioiden joukkoon joista on tarkoitus luoda palikkapää armeija yhteiskunnan käyttöön. Se on raskasta. Olisi itsekin pitänyt lopettaa yhteen lapseen mutta kun tulin vahingossa raskaaksi. Tuli käytyä ihan pari vuotta terapiassakin lapsen kanssa kuulemassa mitä kaikkea teen väärin. Hassua kyllä, jotkut opetetuista asioista on nykyään luokiteltu fyysiseksi ja henkiseksi väkivallaksi. Silloin ne oli tarpeellista kasvatusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen kummaa? Missä sinä oikein asut? Ei meille kyllä kukaan koskaan mitään tuollaista sanonut, eikä takuulla johdu täydellisestä vanhemmuussuorituksesta.
Ei kukaan sano aloittajallekaan. Kunhan provoilee.
Kyllä tää valitettavasti voi olla totta.
*Vihaan olla vanhempi* aloittajalle: Säälin lastasi.
Up!