Lue keskustelun säännöt.
Vihaan olla vanhempi!
01.11.2024 |
.. koska jatkuvasti saa kuulla, miten toimimme lapsen (taaperon) kanssa väärin ja kuinka lapsemme rauhallinen perusluonnekin on väärin. Milloin lapsi nukkuu liian monet päiväunet, milloin väärään aikaan ja väärässä paikassa, aina on väärin puettu, aina on väärä hetki ottaa syliin, aina väärin syöty. Päiväkodissa sitä vasta kuuleekin, miten vääränlainen luonne lapsella on sinne, kun on kiltti ja viihtyy yksinkin rakennellen eikä säntää seiniä pitkin kiljuen, mutta kyllä pahimmat arvostelijat ovat silti muut äidit, jotka ei näe juuri meidän arkeamme vaan peilaa kaiken oman elämänsä kautta. Eipä sillä, varmaan se meidän arkikin on vääränlainen, kun se sujuu kiukuttelematta hyvällä temmolla.
En ole mielestäni herkkä negatiivisellekaan palautteelle jos se on oikeutettua, mutta ei todellakaan tule meille toista lasta, koska tää jatkuva arvostelu joka suunnasta saa meidät vanhemmat tuntemaan itsemme ihan epäkelvoiksi vanhemmiksi ja ennen kaikkea surulliseksi lapsemme puolestakin, koska hänkin on niin vääränlainen.
Muita jotka kokee vastaavaa?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Missä sä kuulet tollasta arvostelua? Mä sanon aamulla vain huomenta, jos näen jonkun muun lapsen vanhemman. Mä juttelen mun lapselle siinä, kun mennään tai tullaan. En oikeastaan tiedä muista vanhemmista mitään. Pari olen tavannut leikkipuistossa, mutta lapset ovat eri ryhmissä.
Mun lapsi on tosi rauhallinen taaperoksi ja vähän arka. Mä aina ihan pokkana selitän, että on ihan samanlainen kun me pienenä. Tulee kyllä hyvin pärjäämään elämässä. Tähän on aika vaikea kenenkään väittää vastaan, kun ollaan ihan hyvin onnistuttu mun puolison kanssa.
Kuulen virheistämme (tai niiden toisten) ihan tavallisessa arjessa. Kaupassa, junassa, päiväkodissa, leikkipuistossa. Aina on jonkun mielestä väärin ja aina joku tulee kertomaan omat totuutensa. Täytyy tarkentaa sen verran kuitenkin, että tuntemattomatkin vanhemmat ihmiset sanovat lasta esimerkiksi aurinkoiseksi ja miten kaunis hymy hänellä on, mutta se tuiki tuntematon äiti tai isä saattaa sanoa vaikka Prisman lastenvaateosastolla omalle lapselleen meitä osoittaen, että en ikinä ostais sulle tuollaista, taikka hiekkalaatikolle joku tulee kertomaan hänen lapsen ottaessa meidän lapsen kädestä lelun, että Pirkko-Peeveli nyt vaan on reippaampi kuin teidän lapsi ja ottaa omansa. Ja nämä ihan tosielämän esimerkkejä!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikutat tavalliselta ja hyvältä vanhemmalta. Mielestäni lasta ja vanhemmuutta pitäisi osata arvostaa enemmän. Jotkut ihmiset eivät vain osaa käyttäytyä edes aikuisena.
Vihaat vanhemmuutta koska joku tantta märmättää asiasta jolla ei ole enää mitään merkitystä 10 vuoden päästä? Älä nyt viitsi!
Ap on sekaisin kuin seinäkello. Lapsi parka.
Vierailija kirjoitti:
Mietis nyt uudestaan tuota otsikkoasi. Olet onnellisessa asemassa, kun SAAT olla vanhempi. Olet sille pienelle koko maailma. Hoida osasi kunnialla, niin saat toivottavasti pitkän, erityisen ihmissuhteen. Anna muiden puheiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Vie lapsesi tänään vaikka ulos syömään ja hakekaa kaupasta jälkkärit kotiin. Tehkää viikonloppuna jotain hauskaa yhdessä.
On ihanaa olla juuri meidän lapsen vanhempi, hän on tosi helppo ja meidän mieleen luonteeltaan, ja kuten sanoin, ei meidän lapsi ole todellakaan helpolla tullut. Mutta vihaan vanhemmuutta siksi, että jostain syystä se oikeuttaa muita ihmisiä ja erityisesti äitejä arvostelemaan toisten vanhemmuutta, lasta, kasvatustapoja, lapsen vaatteita ja jopa lapsen luonnetta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietis nyt uudestaan tuota otsikkoasi. Olet onnellisessa asemassa, kun SAAT olla vanhempi. Olet sille pienelle koko maailma. Hoida osasi kunnialla, niin saat toivottavasti pitkän, erityisen ihmissuhteen. Anna muiden puheiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Vie lapsesi tänään vaikka ulos syömään ja hakekaa kaupasta jälkkärit kotiin. Tehkää viikonloppuna jotain hauskaa yhdessä.
On ihanaa olla juuri meidän lapsen vanhempi, hän on tosi helppo ja meidän mieleen luonteeltaan, ja kuten sanoin, ei meidän lapsi ole todellakaan helpolla tullut. Mutta vihaan vanhemmuutta siksi, että jostain syystä se oikeuttaa muita ihmisiä ja erityisesti äitejä arvostelemaan toisten vanhemmuutta, lasta, kasvatustapoja, lapsen vaatteita ja jopa lapsen luonnetta.
Ap
Joo, just kun pääsee eroon siitä että tuntemattomat kommentoi yli käyrien kasvavaa raskausmahaa ja neuvovat hyperemeesistä kärsiviä miten heitäkin vähän oksetti raskausaikana mutta pieni napostelu auttoi, niin jo alkaa vauvan synnyttyä samat "hyväntahtoiset" neuvot alusta. Kannattaa vaan yrittää suodattaa mutta samaa mieltä olen siitä että vanhemmuus on vapaata riistaa niille jotka tykkää puuttua toisten asioihin ja päivitellä niitä muille.
Vierailija kirjoitti:
Mietis nyt uudestaan tuota otsikkoasi. Olet onnellisessa asemassa, kun SAAT olla vanhempi. Olet sille pienelle koko maailma. Hoida osasi kunnialla, niin saat toivottavasti pitkän, erityisen ihmissuhteen. Anna muiden puheiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Vie lapsesi tänään vaikka ulos syömään ja hakekaa kaupasta jälkkärit kotiin. Tehkää viikonloppuna jotain hauskaa yhdessä.
Tätä logiikkaa minä en sitten ymmärrä. Jos lapsiperhe-elämä ei ole aina yhtä ruusuilla tanssimista, niin siitäkö ei saa silti valittaa vain siksi, koska toiset ei ole saaneet lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan pershanurista tuo. Kateellisten panettelua. Niitä ottaa päähän,kun teillä on rauhallinen lapsi. Se on vaan hyvä jos lapsi viihtyy myös yksin omissa leikeissä. Ei kaikki ole mitään sosiaalisuuden perhosia. Koskaan. Ja se on ihan ok.
Ei lapset ole samasta muotista ja teidän lapsi saattaa vaikka kuormittua siitä jos koko aika pitäis olla muiden kanssa tekemässä jotain. Viittaa kintaalla ja seuraavaksi sanot, että mitenkäs se oma vanhemmuutes menee kun toi teidän Pekka on ihan kauhee riehuja ja ei osaa käytöstapoja ,kun ei oo näemmä kukaan opettanut
Aikuisuuteen kuuluu kyky puolustaa itseään turhilta vittuiluilta ja vanhemmuuteen, voisin kuvitella, kyky puolustaa sitä lasta kaiken maailman paskalta.
Nyt olis AP:n korkea aika oppia, että kusipäille voi sanoa vastaan vallan reippaalla äänenpainolla. Ja että suojelee lasta kaiken maailman harhaluuloilta ja nälvimisiltä.
Turha sun nyt katua vanhemmuutta, kun lapsi on olemassa. Vai oletko niin heikko, että annat ulkopuolisten yhdentekevien mielipiteiden värittää sun elämää?
No jos näin on, tosiaan sitten voit katua vanhemmuuttasi siinä mielessä, että miksi edes hankkiuduit raskaaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluan ap rohkaista sinua olemaan täysin välittämättä muiden kommenteista, vaikka se on vaikeaa, varsinkin, jos on sosiaalinen luonne. Pyri pitämään pahimmat kriitikot elämäsi ulkopuolella, jos mitenkään mahdollista perheenne hyvinvoinnin vuoksi. Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän valitettavasti on itsekin kritiikille altis. Itse koin myös ankaraa ja jatkuvaa moitetta ja arvostelua äitinä erityisesti parilta naiselta, mutta myös muualta. Tämä siitä huolimatta, että olen fiksu, korkeasti koulutettu ja todella tunnollinen äiti. Omat lapseni ovat melkein jo aikuisia. Heillä menee kaikilla mittareilla tosi hyvin. Olen pyrkinyt äitinä sulkemaan korvani arvostelulta ja ilkeilyltä, vaikka tiedostan sen olemassaolon joka puolella. Suomi on äitivihamielinen maa ja se on sairasta. Kulje ap äitinäkin omaa polkuasi sensitiivisenä lapsiasi kohtaan luottaen itseesi, vaikka ei se aina helppoa ole. Myös pitää muistaa, että vanhempi on vain ihminen ja tekee virheitä. Niistä on tärkeä oppia. Vanhempana reflektio on tärkeää.
Onko ihan faktaa että joku on ääneen juuri noin sanonut, vai käännätkö väsyksissä kaiken itseesi ja kuvittelet että sinua ja teidän tapoja moititaan. Sillä jos kyseessä tuo viimeisin versio, niin olet jonkun burn outin partaalla.
Oli miten oli, elä omaa elämääsi ja lakkaa kuuntelemasta muita, lakkaa seuraamasta somea ja keskity ihan siihen omaan ja lapsen reaalielämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä sä kuulet tollasta arvostelua? Mä sanon aamulla vain huomenta, jos näen jonkun muun lapsen vanhemman. Mä juttelen mun lapselle siinä, kun mennään tai tullaan. En oikeastaan tiedä muista vanhemmista mitään. Pari olen tavannut leikkipuistossa, mutta lapset ovat eri ryhmissä.
Mun lapsi on tosi rauhallinen taaperoksi ja vähän arka. Mä aina ihan pokkana selitän, että on ihan samanlainen kun me pienenä. Tulee kyllä hyvin pärjäämään elämässä. Tähän on aika vaikea kenenkään väittää vastaan, kun ollaan ihan hyvin onnistuttu mun puolison kanssa.
Kuulen virheistämme (tai niiden toisten) ihan tavallisessa arjessa. Kaupassa, junassa, päiväkodissa, leikkipuistossa. Aina on jonkun mielestä väärin ja aina joku tulee kertomaan omat totuutensa. Täytyy tarkentaa sen verran kuitenkin, että tuntemattomatkin vanhemmat ihmiset sanovat lasta esi
Omat lapseni ovat kotihoidetut enkä ikinä missään kuullut vastaavaa niiden pitkien vuosien aikana, vaikka paljon liikuttiin ja oltiin ihmisten ilmoilla jopa ulkomailla. Eräs naapuri kyllä valitti, että lapset taloyhtiön pihalla juoksentelevat ja huutavat.
Noh, niinhän ne tekevät kun leikkivät vaikka hippasta. Me lapsiperheet emme noteeranneet ja juttu jäi siihen.
Itse en koskaan valittanut esim mopopojista, vaikka kesällä, kun ikkunat raollaan öisin, niin kyllä kuului mopon äänet. So what!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle on pari kertaa viiden vuoden aikana tullut suoraan kommentoimaan jotain meidän lastenhoito tapoja tms. Molemmilla kerroilla katsoin nokkavaraatani pitkin ja totesin platoonisesti että kannattaa pitää huoli omista asioista ja tiedoksi vaan että olen hyvin ikävä ihminen jos minua loukataan tietoisesti. Toinen sanojista oli äitini.... ei ole kommentoinut sen koitosen koomin perheeni asioita.
Kyllä tämä äitien arvostelu Suomessa on ihan henkistä väkivaltaa ja sitä tekevät toiset äidit toisilleen. Pahimpia ovat omalla kohdallani olleet äidit, joilla on samanikäiset lapset suunnilleen tai sitten ne äidit, jotka ovat jo hedelmällisen iän ylittäneet. Ikäänkuin he eivät hyväksyisi nuorempien äitien äitiyttä ollenkaan. Itse en ollut vauvojani vielä vatsasta ulos saanut, kun jo moittiminen alkoi. Toinen lapsista syntyi lähes 42 viikkoisena. Päiviteltiin, että kyllä nyt menee raskaus liian pitkäksi. Vaikka ei oltu missään vaiheessa edes yliajalla. Toinen lapsi syntyi 39 viikkoisena. Vauvasta puhuttiin kuin keskosena. Oltiin tyytyväisiä, että painoi yli 3 kiloa, kun minä noin aikaisin synnytin. Arvostelijoiden vauvat ja muiden vauvat syntyneet kaikki kuulemma täsmälleen 40 viikkoisena. Nyt naurattaa, mutta silloin ärsytti.
Sinulla on epämiellyttäviä äitikavereita, se ei ole lapsesi syy, eikä nämä ilkiö äidit voi määrittää äitiyttäsi.
Itse pysyin kaukana kaikenlaisista perhekerhoista. Lapsi meni pph:lle hoitoon 2-vuotiaana ja siellä oli mukava ilmapiiri, niin hoitajan kuin muiden hoitolasten vanhempien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietis nyt uudestaan tuota otsikkoasi. Olet onnellisessa asemassa, kun SAAT olla vanhempi. Olet sille pienelle koko maailma. Hoida osasi kunnialla, niin saat toivottavasti pitkän, erityisen ihmissuhteen. Anna muiden puheiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Vie lapsesi tänään vaikka ulos syömään ja hakekaa kaupasta jälkkärit kotiin. Tehkää viikonloppuna jotain hauskaa yhdessä.
On ihanaa olla juuri meidän lapsen vanhempi, hän on tosi helppo ja meidän mieleen luonteeltaan, ja kuten sanoin, ei meidän lapsi ole todellakaan helpolla tullut. Mutta vihaan vanhemmuutta siksi, että jostain syystä se oikeuttaa muita ihmisiä ja erityisesti äitejä arvostelemaan toisten vanhemmuutta, lasta, kasvatustapoja, lapsen vaatteita ja jopa lapsen luonnetta.
Ap
Joo, just kun pääsee eroon siitä et
Tekisi mieleni sanoa, että kasva ap aikuiseksi!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tämä äitien arvostelu Suomessa on ihan henkistä väkivaltaa ja sitä tekevät toiset äidit toisilleen. Pahimpia ovat omalla kohdallani olleet äidit, joilla on samanikäiset lapset suunnilleen tai sitten ne äidit, jotka ovat jo hedelmällisen iän ylittäneet. Ikäänkuin he eivät hyväksyisi nuorempien äitien äitiyttä ollenkaan. Itse en ollut vauvojani vielä vatsasta ulos saanut, kun jo moittiminen alkoi. Toinen lapsista syntyi lähes 42 viikkoisena. Päiviteltiin, että kyllä nyt menee raskaus liian pitkäksi. Vaikka ei oltu missään vaiheessa edes yliajalla. Toinen lapsi syntyi 39 viikkoisena. Vauvasta puhuttiin kuin keskosena. Oltiin tyytyväisiä, että painoi yli 3 kiloa, kun minä noin aikaisin synnytin. Arvostelijoiden vauvat ja muiden vauvat syntyneet kaikki kuulemma täsmälleen 40 viikkoisena. Nyt naurattaa, mutta silloin ärsytti.
Missä tapasit näitä arvostelijoita? Olivatko he pitäaikaisia ystäviäsi, joista kuoriutui äitiyden myötä jotain kauhumammoja (kauhumorsianten tyyliin) vai uusia tuttavuuksia perhekerhoista tms?
Itse tulin myöhemmin äidiksi kuin ystäväni ja toisaalta en käynyt perhekerhoissa. Ystäviltä ja työkavereilta tuli lähinnä kannusta ja vinkkejä arkeen, kun lapsen kehityksen myötä tuli erilaisia vaiheita vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietis nyt uudestaan tuota otsikkoasi. Olet onnellisessa asemassa, kun SAAT olla vanhempi. Olet sille pienelle koko maailma. Hoida osasi kunnialla, niin saat toivottavasti pitkän, erityisen ihmissuhteen. Anna muiden puheiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Vie lapsesi tänään vaikka ulos syömään ja hakekaa kaupasta jälkkärit kotiin. Tehkää viikonloppuna jotain hauskaa yhdessä.
On ihanaa olla juuri meidän lapsen vanhempi, hän on tosi helppo ja meidän mieleen luonteeltaan, ja kuten sanoin, ei meidän lapsi ole todellakaan helpolla tullut. Mutta vihaan vanhemmuutta siksi, että jostain syystä se oikeuttaa muita ihmisiä ja erityisesti äitejä arvostelemaan toisten vanhemmuutta, lasta, kasvatustapoja, lapsen vaatteita ja jopa lapsen luonnetta.
Ap
Jaa, no sun pitää oppia olemaan vanhempi niikuin olet. Muiden jutut ei merkkaa mitään, jos itse tiedät kaiken olevan kunnossa.
Tämä