Onko sulla joku henkilö / partneri, joka tulee mieleesi aina kausittain etkä voi asialle mitään ja toisinaan jopa kuin voimakkaana 'läheisyy
Onko sulla joku henkilö / partneri, joka tulee mieleesi aina kausittain etkä voi asialle mitään ja toisinaan jopa kuin voimakkaana 'läheisyyden tunteena'? Mikä selitys sulla? Voisiko hänkin ajatella sinua - telepatiaa? Joku trauma? Mitä? Oletko yrittänyt päästä eroon tämmöisestä - miten? Onko tämä jotain 'hulluutta' vai osa ihmisen oikeaa ja herkkää tunne-elämää? Voisiko liittyä (kadotettuun) rakkauteen?
Kommentit (18)
On eräs jonka kanssa asiat jäivät kesken. Toivon, että hän ajattelisi samoin minusta. Mutta se taitaa olla jotain omaa fantasiaa. Ihan hiton rasittavaa. Haluaisin unohtaa ja samalla en.
Vierailija kirjoitti:
Eikö kellään ole mitään tämmöistä?
On ja tämähän ei mitenkään harvinaista ole, tästä on kirjoitettu biisejäkin vaikka kuinka paljon.
Vierailija kirjoitti:
On eräs jonka kanssa asiat jäivät kesken. Toivon, että hän ajattelisi samoin minusta. Mutta se taitaa olla jotain omaa fantasiaa. Ihan hiton rasittavaa. Haluaisin unohtaa ja samalla en.
Joo. Just tämmönen juttu. Sä taidat olla mies joka näin kertoo. Just toi että asiat jääneet kesken... sepä se...
Ei. Mä jatkan elämää ja miehet on kuin busseja: jos yksi lähtee, aina tulee uusi. Jos siis haluan bussiin. Ei mun pakko ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On eräs jonka kanssa asiat jäivät kesken. Toivon, että hän ajattelisi samoin minusta. Mutta se taitaa olla jotain omaa fantasiaa. Ihan hiton rasittavaa. Haluaisin unohtaa ja samalla en.
Joo. Just tämmönen juttu. Sä taidat olla mies joka näin kertoo. Just toi että asiat jääneet kesken... sepä se...
Joo. Hänellä jäi kesken myös psykoseksuaalinen kypsymisprosessi. Siksi hän jumittaa jossain lapsuuden/ nuoruuden ihastuksessa eikä aikuistu.
Kyllä mä syyttäisin hormoneja kaikista sekoiluista.
Nytcen tiedä missä mun muru on. Lähti työkeikalle päivänokosteni aikana? Lumiauraa asentamaan Krameriin?
Telepatiaa tai ei, mutta tapailusuhteen loppuessa muutama vuosi sitten, asiat jäivät jotenkin kesken ja puhumatta. Sittemmin vaihdettu muutamia kertoja viestejä, joissa nainenkin kertonut minua usein miettivän. Kunnes taas vuoden hiljaiselon jälkeen sain nyt viestin, jossa hän ehdotti tapaamista...viesti tuli samaan aikaan, kun juuri pohdin, että mitähän mahtaa hänelle kuulua.
Turha varmaan mainita, että uudessa suhteessa oltu jo pari vuotta, joten paluu vanhaan ei tuosta vain onnistukaan.
Vierailija kirjoitti:
On eräs jonka kanssa asiat jäivät kesken. Toivon, että hän ajattelisi samoin minusta. Mutta se taitaa olla jotain omaa fantasiaa. Ihan hiton rasittavaa. Haluaisin unohtaa ja samalla en.
Sama tilanne, paitsi etten enää elättele toiveita että hän minua ajattelisi. Jossain vaiheessa tajuntaan viimenään iski, että mikäli ajattelisi, hän olisi etsinyt minut uudelleen käsiinsä jo aikoja sitten.
Tiedän etten koskaan tule unohtamaan häntä eikä minulla kai tarvitsekaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Mä jatkan elämää ja miehet on kuin busseja: jos yksi lähtee, aina tulee uusi. Jos siis haluan bussiin. Ei mun pakko ole.
Oispa kivaa jos pystyisi ajattelemaan näin. Itse olen jäänyt henkisesti kiinni ensirakkauteeni eikä ole vielä tullut vastaan ketään joka voisi korvata hänet
Vierailija kirjoitti:
Ei. Mä jatkan elämää ja miehet on kuin busseja: jos yksi lähtee, aina tulee uusi. Jos siis haluan bussiin. Ei mun pakko ole.
Entä jos bussi on myöhässä tai vuoro peruutettu?
Eipä oikeastaan. Harvakseen tulee mieleen, että mitähän ensirakkaudelle kuuluu. Mutta ei meillä ole mitään yhteistä. Teen uraa ja matkustan, koska rakastan seikkailuja. Hän viettää perhe-elämää pikkupaikkakunnalla, joka ei voisi itseä vähempää kiinnostaa. Lisäksi samalla tulee aina mieleen, kuinka huonosti kohteli minua ennen eroa, vaikka hienoja muistoja muuten onkin. Erottiin syystä.
Yks vanha duunikaveri joka antoi yövuorossa pikaset melkein joka viikko. Ysärillä ei tainnut olla käsitettä FWB mutta tää oli just sitä.
Loppui hieman sen jälkeen kun hän oli mennyt naimisiin. Ainakin melkein kokonaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On eräs jonka kanssa asiat jäivät kesken. Toivon, että hän ajattelisi samoin minusta. Mutta se taitaa olla jotain omaa fantasiaa. Ihan hiton rasittavaa. Haluaisin unohtaa ja samalla en.
Sama tilanne, paitsi etten enää elättele toiveita että hän minua ajattelisi. Jossain vaiheessa tajuntaan viimenään iski, että mikäli ajattelisi, hän olisi etsinyt minut uudelleen käsiinsä jo aikoja sitten.
Tiedän etten koskaan tule unohtamaan häntä eikä minulla kai tarvitsekaan.
Ethän sinäkään ole häntä käsiisi etsinyt, vai jäikö niin sanotusti pallo hänelle?
On ja itseasiassa palstalta opin termin limerenssi. Sitä se minun kohdallani on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On eräs jonka kanssa asiat jäivät kesken. Toivon, että hän ajattelisi samoin minusta. Mutta se taitaa olla jotain omaa fantasiaa. Ihan hiton rasittavaa. Haluaisin unohtaa ja samalla en.
Sama tilanne, paitsi etten enää elättele toiveita että hän minua ajattelisi. Jossain vaiheessa tajuntaan viimenään iski, että mikäli ajattelisi, hän olisi etsinyt minut uudelleen käsiinsä jo aikoja sitten.
Tiedän etten koskaan tule unohtamaan häntä eikä minulla kai tarvitsekaan.
Ethän sinäkään ole häntä käsiisi etsinyt, vai jäikö niin sanotusti pallo hänelle?
Molemmille yhtä lailla. Mutta olen aika varma että hän kokee ettei mitään edes jäänyt kesken ja tekisin itsestäni idiootin jos ottaisin yhteyttä.
Eikö kellään ole mitään tämmöistä?