Kenet koet sukulaiseksesi?
Koska vanhampani ovat kuolleet koen sukulaisikseni vain veljeni (sisaria ei ole). Lapseni ja heidän lapsensa.
Puolisoni ei ole sukulaiseni, eikä hänen sukunsa.
Eli perintökaaren mukaan ne, jotka perivät minut.
Kommentit (8)
On ne sedät ja tädit sekä kaukaisemmatkin sukulaisia. On sitten eri asia, kuinka paljon niiden kanssa seurustellaan. Enemmän fiiliksen kuin velvollisuuden mukaan.
Suomeen tarjoilijaksi tuotu thai-tyttö joutuukin thai-hieromoon töihin. Läskien suomipoiken hierontamaksut menevät kaikki firmalle. Itse saat pitää sen, mitä saat käsihoidoista, suikkareista ja panoista tippiä. Rahoilla ostat sitten nuudeleita ja juot vettä. Loput rahoista lähetät "sukulaisille" Thaimaahan.
Se siitä sukulaisuudesta!
Vanhemmat, lapseni, sisaret ja heidän lapset ja lapsenlapset, serkut ja heidän lapset, tädit, sedät, enot.
Me serkukset juuri perimme tätimme, perintökaari toimii niinkin joskus. Sukua tietenkin on aleneva polvi minulle ja sisareni lapsineen. Olen sukurakas ihminen.
Kaikki sukulaiset, vanhemmat, siatukset perheineen, papan, enot ja tädit sekä serkut perheineen.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki sukulaiset, vanhemmat, siatukset perheineen, papan, enot ja tädit sekä serkut perheineen.
Niin ja pidän myös äitipuolta sukulaisena, vanhempana, koska hännon ollut elämässäni siitä asti kun olin lapsi.
En koe, että minulla olisi sukua. Verisukulaiset ovat pahansuopia, jopa vaarallisia. En pidä heistä, ja melkeinpä sitä mukaa kun on mahdollisuuksia tullut, olen vaan ottanut etäisyyttä
Lain mukaan tietysti sukulaisia ovat ketkä ovat. Todellisuudessa minusta pitää huolen valtio ja työnantajat, sukulaisuus on siinä mielessä itselleni mennyt käsite
Enot, tädit, sedät, serkut ja serkunserkut sekä kumminkaimat ovat jäänne jostain agraariyhteiskunnasta, kun ei ollut mitään sosiaaliturvaa tai Kelaa.
Urbaanissa yhteiskunnassa ed. mainittu järjestelmä on tarpeeton. Yhteiskunta pitää huolen jäsenistään, ei suku. Tämän asian pitäisi " tulijoidenkin" tietää.