Kyllä lapsettomana voi olla onnellinen!

Kyllä! Lopetin juuri etätyöpäivän. Haen kohta sushia ja illalla teen pihatöitä, sen jälkeen saunaan. Elämä on ihanaa!

N35

Olet niin onnellinen, että koet tarvetta päivästä toiseen vauvalla hokea sitä? En usko että oikeasti onnellinen ihminen käyttäytyisi tuolla tavalla.

Hyvin menee, kiitos kysymästä. Pääsin vastikään töistä ja tulin ravintolaan syömään koska tänään ei huvita kokkailla. Sitten kaupan kautta kotiin. Ohjelmassa on rento ilta, aloitin tällä viikolla uuden kivan neuleprojektin, Netflixissä odottaa hömppäelokuva katsomista ja syksyn myötä olen alkanut taas juomaan paljon teetä. 

Pitkän työviikon jälkeen on ihana vain pistää pyjamahousut ja villasukat jalkaan, istua sohvanmutkassa näpertämässä käsitöitä ja nauttia hiljaisuudesta, jonka rikkoo ainoastaan vieressä oleva kissan kehräys.

Omasta mielestäni elän aika idyllistä elämää.

Lapsettomuudessa ylivoimaisesti parasta on, että elämää voi säätää oman jaksamisen mukaan, hyvin harvaa asiaa on ehdottoman pakko tehdä. Jos väsyttää, uuvuttaa tai on kevyen flunssainen olo, voi ihan huoletta keskittyä lepäämiseen ja palautumiseen.

(Pikku)lapsiperheessä näin ei voi tehdä. Väsytti tai flunssatti, niin lapset pitää viedä ja hakea tarhasta, niille pitää järjestää terveellistä ruokaa pöytään, niitä pitää vahtia ja niille pitää olla läsnä, koti on pakko pitää jonkinlaisessa järjestyksessä. Ei voi vain kaatua koomaamaan sänkyyn ja nousta ylös sittenkun siltä tuntuu.

En osaa sanoa, että tuleeko vielä jossain vaiheessa elämää masennus lapsettomuuden takia, mutta olen tällä hetkellä itkuni itkenyt asian vuoksi ja nyt teen kaikkea mikä tuntuu mieluisalta. Saan kyllä lasten kanssa olla työelämässä. 

Juu, mun lapsi on narkki ja toinen skitso. Ei kannata lapsii tehhä.

Mun naapurit muistuttaa siitä joka päivä. Pariskunnalla 2 pientä lasta jotka vetää pitkät raivarit noin 10 kertaa päivässä. Keskellä yötä, aikaisin aamulla, pitkin päivää, myöhään illalla. Mies ei oikein osallistu ja muija raivoaa lapsille ja miehelleen. Muija näyttää myös olevansa raskaana. Ihmettelen, koska minusta tuntuu siltä, että nykyisessäkin tilanteessa muija simahtaa ennen pitkää.

Vierailija kirjoitti:

En osaa sanoa, että tuleeko vielä jossain vaiheessa elämää masennus lapsettomuuden takia, mutta olen tällä hetkellä itkuni itkenyt asian vuoksi ja nyt teen kaikkea mikä tuntuu mieluisalta. Saan kyllä lasten kanssa olla työelämässä. 

Mikä sinua siinä itketti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En osaa sanoa, että tuleeko vielä jossain vaiheessa elämää masennus lapsettomuuden takia, mutta olen tällä hetkellä itkuni itkenyt asian vuoksi ja nyt teen kaikkea mikä tuntuu mieluisalta. Saan kyllä lasten kanssa olla työelämässä. 

Mikä sinua siinä itketti?

Se että olisin todella palavasti halunnut olla äiti, mutta ei vaan sitten suotu sitä. Mutta pakko on ollut päästä elämässä eteenpäin, kun ei viitsi sovitella köyttä kaulaan. 

Ap, ovatko sinun vanhempasi sitten onnettomia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomuudessa ylivoimaisesti parasta on, että elämää voi säätää oman jaksamisen mukaan, hyvin harvaa asiaa on ehdottoman pakko tehdä. Jos väsyttää, uuvuttaa tai on kevyen flunssainen olo, voi ihan huoletta keskittyä lepäämiseen ja palautumiseen.

(Pikku)lapsiperheessä näin ei voi tehdä. Väsytti tai flunssatti, niin lapset pitää viedä ja hakea tarhasta, niille pitää järjestää terveellistä ruokaa pöytään, niitä pitää vahtia ja niille pitää olla läsnä, koti on pakko pitää jonkinlaisessa järjestyksessä. Ei voi vain kaatua koomaamaan sänkyyn ja nousta ylös sittenkun siltä tuntuu.

Haista paska. Lapset ovat pieniä vain muutaman vuoden. Kyllä ne joskus aikuistuvat, ja nyt eläkeläisenä voi viettää täysin lapsetonta elämää.

Sori, mun voimavarat on sen verran rajalliset, että en kyllä selviäisi jos pitäisi eläkeikään odottaa että saa levätä.

Mun vanhemmat oli onnettomia, lapset suurin syy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomuudessa ylivoimaisesti parasta on, että elämää voi säätää oman jaksamisen mukaan, hyvin harvaa asiaa on ehdottoman pakko tehdä. Jos väsyttää, uuvuttaa tai on kevyen flunssainen olo, voi ihan huoletta keskittyä lepäämiseen ja palautumiseen.

(Pikku)lapsiperheessä näin ei voi tehdä. Väsytti tai flunssatti, niin lapset pitää viedä ja hakea tarhasta, niille pitää järjestää terveellistä ruokaa pöytään, niitä pitää vahtia ja niille pitää olla läsnä, koti on pakko pitää jonkinlaisessa järjestyksessä. Ei voi vain kaatua koomaamaan sänkyyn ja nousta ylös sittenkun siltä tuntuu.

Haista paska. Lapset ovat pieniä vain muutaman vuoden. Kyllä ne joskus aikuistuvat, ja nyt eläkeläisenä voi viettää täysin lapsetonta elämää.

Miksi pitäisi odottaa eläkkeeseen asti?

Vierailija kirjoitti:

Olet niin onnellinen, että koet tarvetta päivästä toiseen vauvalla hokea sitä? En usko että oikeasti onnellinen ihminen käyttäytyisi tuolla tavalla.

Oletko katkera?

Vierailija kirjoitti:

Juu, mun lapsi on narkki ja toinen skitso. Ei kannata lapsii tehhä.

Voimia. 

Lapseton

Pisin aika mitä voin hoitaa mitään pientä olentoa on varmaan vuosi. Varsan jaksan hoitaa hevoseksi, mutta en jaksaisi 18 vuotta olla sidottu toisen yksilön perustarpeisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomuudessa ylivoimaisesti parasta on, että elämää voi säätää oman jaksamisen mukaan, hyvin harvaa asiaa on ehdottoman pakko tehdä. Jos väsyttää, uuvuttaa tai on kevyen flunssainen olo, voi ihan huoletta keskittyä lepäämiseen ja palautumiseen.

(Pikku)lapsiperheessä näin ei voi tehdä. Väsytti tai flunssatti, niin lapset pitää viedä ja hakea tarhasta, niille pitää järjestää terveellistä ruokaa pöytään, niitä pitää vahtia ja niille pitää olla läsnä, koti on pakko pitää jonkinlaisessa järjestyksessä. Ei voi vain kaatua koomaamaan sänkyyn ja nousta ylös sittenkun siltä tuntuu.

Haista paska. Lapset ovat pieniä vain muutaman vuoden. Kyllä ne joskus aikuistuvat, ja nyt eläkeläisenä voi viettää täysin lapsetonta elämää.

Haistan itse. Neljän lapsen äitinä on edelleen huoli vaikka ovat jo aikuisia. Kyllä kuvittelin että kun omilleen lähtevät helpottaa, vaan ei. Lapsettomilla ei ole lopun elämää kestävää huolta, täällä saa olla yli 100 vuotiaaksi että voi itse kuolla, pitää ensin lapset haudata 

Kyllä! 

Vierailija kirjoitti:

Olet niin onnellinen, että koet tarvetta päivästä toiseen vauvalla hokea sitä? En usko että oikeasti onnellinen ihminen käyttäytyisi tuolla tavalla.

Ehdit vasta toisena kommentoimaan taas tämän saman klisheen.

Olen samaa mieltä 🤗