Vastaako sappikivien kivut yhtään synnytyskipuja?

Epäilen, että vastaisivat kivultaan jotain ison myskikurpitsan puskemista pillusta ulos

Kauheampia ovat. Niin kovat kivut että menee jotenkin sokkitilaan. Synnytyskivuissa osaa valmistautua ja tietää miten ne etenee. Tietenkin on yksilöllisiä vaihteluita.

Molempia kokeneena sanoisin että sappikivikipu oli kamalampaa, koska se oli sellaista terävää ja lisäksi jotenkin pelottavaa, kun ei tiennyt mikä on, kun taas synnytyksessä tiesi että kuuluu asiaan. Synnytyskivut oli mulla suurimman osan aikaa lähinnä vähän äkäisempiä kuukautiskipuja, en kokenut edes tarpeelliseksi ottaa minkään sortin lääkkeellistä kivunlievitystä. Munuaiskivikipu on kuulemma sitten ihan omaa luokkaansa, yksi järkyttävimpiä kipuja joita voi kokea.

Synnyttäisi koska tahansa mieluummin kuin ottaisin sappikivet. Synnytyksessä oli jotakin järkeä, sappikivusta meni taju. 

Mulla oli sappikiviä, mutta en millään halunnut leikkaukseen. Päätin kokeilla vanhaa hoito-ohjetta, että ne saa pois vetämällä reilusti oliiviöljyä, epsomsuolaa ja sitruunaa. Joo kyllä lähti, kakassa tuli ulos lähes 2 cm kivi, mutta kirjaimellisesti meni taju siitä kivusta kun iso sappikivi lähti tulemaan "väkisin" sieltä ulos. Synnytyskipu mun 2 luomu-alatiesynnytyksessä ei ole ollut mitään verrattuna siihen. Mutta toisaalta tuo kova kipu kesti aika lyhyen aikaa onneksi.

Sappikipu pakottaa olemaan aloillaan, pienikin liike aikaansaa uuden kivun aallon. Ei voi verrata synnytyskipuun mielestäni. Sappikipu on kuin kivulias kramppi, joka pakottaa nöyrtymään. 

Sappikivi on sellainen ihan järkyttävä kipu rintakehässä. Siinä epäilee enemmän, että on saamassa sydänkohtausta tai muuten vaan kuolemassa kuin että olisi synnyttämässä.

En osaa verrata olisiko se synnytyskipua kamalampi. Ja sanoisin, ettei kukaan heistäkään voi verrata, jotka ovat ottaneet kipulääkkeitä synnytyksessä tai esimerkiksi epipuudutuksen.

Vaikea sanoa, kun ei ole kummastakaan omakohtaisia kokemuksia. Tosin olen kyllä saanut kuulla / kuunnella kertomuksia niistä. Olen todennut, että olen onnentyttö, kun en ole joutunut kitumaan kummankaan kivun kourissa.

Kolme lasta alateitse ilman epiduraalia synnyttäneenä ja sappikivikohtauksia saaneena olisin edellisten kanssa samaa mieltä, että sappikivikivut pahempia. Ekalla kerralla et tiedä, mikä se on ja se on pahinta. Luulet, että sulla on sydänkohtaus. Jatkossa aina litalgin auttoi nopeasti ennenkuin pääsi leikkaukseen. Synnytyskipu on tervettä kipua ja sillä on tarkoitus.

Pahimmillaan pahempaa.

Vierailija kirjoitti:

Kauheampia ovat. Niin kovat kivut että menee jotenkin sokkitilaan. Synnytyskivuissa osaa valmistautua ja tietää miten ne etenee. Tietenkin on yksilöllisiä vaihteluita.

No minulla on yksi luomusynnytys takana, en olisi halunnut ja minulla on sappikivi kohtauksia takana, kyllä synnytys kivut vie voiton reilusti. Jos olisi yhtä kivuliasta miehet kuolisivat sappikivikohtauksiin

No se vähän riippuu miten ne sattuu kokemaan. Sappikipu voi olla hyvin lievää, mutta myös hyvin voimakasta. Itselläni sappikivut olleet siedettävän rajoissa. Synnytyksessä sen sijaan oli niin kovat kivut, että tajunnanmenetys oli lähellä.

Mutta, silti sanoisin sappikivien aiheuttamaa kipua epämiellyttävämmäksi. Se puristava kipu rintakehällä ja vähän oksettava olo on vaan niin inhottavaa.

Ja siis kysymykseen ovatko vastaavanlaisia kipuja, niin ei, eivät ole.

Paha sanoa, kun vain toisen kokenut. Eikä sitä toista edes voi kokea, niin jää arvoitukseksi. Naamasta valui hiki kivun takia joka tapauksessa

Odotin sappileikkaukseen pääsyä puolitoista vuotta ja kipuja oli lähes päivittäin. Voin kertoa että joka kerta kun leikkaustani siirrettiin halusin tappaa jonkun. Lopulta menin yksityiselle kun en enää kestänyt. Siellä ihmeteltiin miksi ei näin pahaa tapausta leikattu jo aiemmin. Julkisella ei edes kuvattu. 

Sappikiviä voi olla sorana, itsellä oli yksi ison oliivin kokoinen. Se aiheutti kohtauksen sulkiessaan sappitiehyen, saatoin odottaa leikkausta kuukausia. Silloin kun sappikiviä on paljon ja ne kulkeutuvat sappitiehyeeseen, on vaarana myös haimatulehdus. Pahimmillaan synnytyskipuja vastaavat, jopa morfiinilla hoidettu. Eli eivät yksiselitteisiä.

Synnytyskipuihin saa kivunlievitystä.

Vierailija kirjoitti:

Odotin sappileikkaukseen pääsyä puolitoista vuotta ja kipuja oli lähes päivittäin. Voin kertoa että joka kerta kun leikkaustani siirrettiin halusin tappaa jonkun. Lopulta menin yksityiselle kun en enää kestänyt. Siellä ihmeteltiin miksi ei näin pahaa tapausta leikattu jo aiemmin. Julkisella ei edes kuvattu. 

Tuohon totean, että "ensiapu" (eli tässä tapauksessa putki kurkusta alas ja pallolla tukos auki) tuli päivässä (julkisella). Seuraavana päivänä leikkaukseen (julkisella). Toki, tämä tapahtui vasta toisella kerralla, kun se eka kerta meni vähän ohi...

Ekalla oli hemmetin kova kipu, mutta ei oikein tiennyt, missä ja mikä (joskus myös kunnon ummetus aiheuttanut saman kaltaista kipua samalla alueella). Se sitten vaan meni ohi. Meni vuosi-pari ennen kuin tuli uudestaan.

Vierailija kirjoitti:

Odotin sappileikkaukseen pääsyä puolitoista vuotta ja kipuja oli lähes päivittäin. Voin kertoa että joka kerta kun leikkaustani siirrettiin halusin tappaa jonkun. Lopulta menin yksityiselle kun en enää kestänyt. Siellä ihmeteltiin miksi ei näin pahaa tapausta leikattu jo aiemmin. Julkisella ei edes kuvattu. 

Ultraäänessä näkyy jos on sappikiviä.