Voi voi, kellään jäänyt 15 "raskauskiloa"???

mutta 19 kuitenkin... Ihan liikaa minullakin ja yhtä lailla omasta syystäni. Mutta suunnilleen samoja määriä jäi minullekin pudotettavaa.



Sain pudotettua n. 5 kg ihan hyvässä tahdissa mutta sitten jämähti muutamaksi vuodeksi. Nämä viimeiset 10 kiloa lähtivät nyt viimeisimmän puolen vuoden aikana.



Monta vuotta meni kilojen pudotukseen, liiankin monta. Mutta itse asiassa, nyt painan vain 2 kg enemmän kuin 16-vuotiaana (viimeisin merkintä mikä minulta itseltäni löytyy terveyskorteista).

Olin ennen lapsia tuulen nussima vinkuheinä ja kolmen lapsen jälkeen, kun kuopuskin on jo päiväkodissa, on edelleen 20kg ylimääräistä. Ennen lapsia olin melkein 10kg "liian laiha" ja nyt sitten pikkuisen pyöreä, vaikea nähdä sitä laihtumisen vaivaa, koska nyt olen aika naisellinen ja mieskin suorastaan hulluna näihin muotoihin. Eihän nää kilot ole edes vaikuttaneet mun suorituskykyyn, enemmän pitäis olla ja hankala olla, että motivoituisin.



Oma syy ja urakka pitäis aloittaa viimein....

Ja nyt siihen on tullut 10 lisää, edellisestä raskaudesta.....

Itselläni puntari näytti loppuraskaudessa + 30 kg. Turvotus oli tosin viimeisen kuukauden ajan aivan järkyttävä. 15 kg oli lähtenyt viisi päivää synnytyksestä.



Nyt 10 kk myöhemmin jäljellä kaksi kiloa.

raskausainetta

en tiedä ketään, kelle olis käynyt noin

17 kg. :( Olisi pitänyt katsoa tarkemmin, mitä laittaa suuhunsa. Mutta varsinkin alkuraskaudesta pahoinvointi pysyi poissa, kun söin tosi usein. No, oma vika. Nyt viitisen vuotta myöhemmin (ja toisen lapsen jälkeen) yhä 7 kg kiloa enemmän kuin ennen lapsia. Ylipainoinen olen lievästi (BMI 25 ja 26 väillä), se ottaa päähän, mutta toistaiseksi en ole saanut tehtyä asialle mitään.

Ei ne itsehankitut raskauskilot helpolla lähde. Tsemppiä ap:lle!

vaikka molempia lapsia imetinkin kauan täysimetyksellä. Kiloja lähti vain ihan muutama, sillä söin tunnollisesti takaisin kaikki kuluttamani kalorit. :)



Suurimmalla osalla tutuistani imetys näytti kuluttavan paljon enemmän - tosin monet valittivat sitäkin, etteivät koskaan ehtineet syödä kunnolla itkuisia, koliikkisia vauvojaan kanniskellessaan, tai että ruoahalu meni stressatessa. Mulla ei sitä ongelmaa ollut! Vauva ja taapero olivat kilttejä ja rauhallisia ja nukkuivat pitkiä pätkiä päivässä. Tämä äiti ehti kyllä istua rauhassa pöydän ääressä, ja se näkyi...



Kaksi kuukautta on kuitenkin lyhyt aika, sinuna en rupeaisi stressaamaan vielä piiiiitkään aikaan. Ei sitä teidä vielä mitä seuraavina kuukausina tapahtuu, kilot voi vielä lähteä karisemaan ihan itsekseen - ei kannata nytalkaa väsyttää itseään! Suosittelisin korkeintaan vähän varomaan, ettei kiloja tule nyt lisää; laihdutuksen voi hoitaa sitten myöhemmin. Ehkä sitten kun vauva on vuoden korvilla, yöt on ehjiä ja tunnet itsesi energiseksi.



Minusta nykyisin suomitaan ihan liikaa tuoreita äitejä ja morkataan, jollei heti synnytyksen jälkeen ole tosi timmissä kunnossa.



Vuosi tokan raskauden jälkeen kiloja oli mulla siis edelleen toista kymmentä liikaa. Ei siinä muu auttanut kuin ottaa itseään niskasta kiinni ja pistää elämäntapa remonttiin. Siinä vaiheessa lapset nukkui jo yöt kunnolla; yöt pätkissä nukkuneena ja univelkaisena en varmasti olisi ikinä jaksanut liikuttaa evääkään.



Mulla se painokierre olikin alunalkaen juuri sitä, että silmät ristissä väsyneenä hain energiaa napostelusta, joka sitten puolestaan houkutti napostelemaan vaan lisää ja lisää kun verensokerit sahasi ylös ja alas pitkin päivää. Lohtuakin herkut tarjosi yksinäiseen, monotoniseen kotiäidin päivään. Ja pullan ja piirakoiden leipomisesta oli mulle ihan oikeeta iloa - se oli jotain mitä jaksoi väsyneenäkin, ja johon taaperoikäinen esikoinenkin osallistui mukavasti.



En minä sitä häpeile, enkä koe että siinä mitään häpeämisen aihetta onkaan - näin se vaan oli.



Sitten tosiaan kun aloin saada parempia yöunia, aloitin kunnonkohennuksen (hankin ekaksi kotiin ihan vaan halvan kuntopyörän jota poljin telkkaria katsellen; myöhemmin rupesin harrastamaan joogaa ja tanssia ja uintia, mitkä on paljon hauskempia ajanvietteitä). Rajoitin leipomisen ja muiden herkkujen väsäämisen korkeintaan kertaan viikossa. Lisäsin reippaasti kasvisten määrää lautasella (ja lopulta rupesin kokonaan kasvissyöjäksi, tosin eettisistä syistä) ja lopetin kokonaan limsan (jota en ole juonut nyt lasiakaan kuuteen vuoteen) ja muut makeat juomat kuten herkkukahvit sun muut, sekä karkit (joita kyllä nykyisin sallin itselleni taas toisinaan). Näillä eväin paino on pysynyt hallinnassa vuosikausia ja BMI on tällä hetkellä n. 19.5.