Kertakäyttökulttuuri on vallannut maan
Kaikki on nykyään kertakäyttöistä ihmissuhteita myöten. Tavaraa on liikaa ja uutta rihkamaa tilataan Kiinasta, kunnes sekin heitetään pois. Vanhat huonekalut korvataan Ikean kalusteilla, perintökorut viedään sulatettavaksi ja siitä saadulla rahalla ostetaan rihkamaa. Kirjat laitetaan paperikeräykseen, vanhoja käsin merkattuja liinoja ei halua kukaan. Aitoja tauluja ei arvosteta, vaan ostetaan julisteita, joita vaihdetaan kulloisenkin muodin mukaan. Kukatkin ovat usein muovisia, ettei tarvitse nähdä vaivaa niiden kastelemisesta. Omaisen kuoltua, tuhkat heitetään mereen tai metsään, ettei kenellekään jää vaivaa haudan hoidosta. Miksi?
Kommentit (9)
Rakastan kertakäyttökulttuuria, käytä ja hävitä.
Sinua taitaa harmittaa kun et saa annettua rojujasi eteenpäin
Vierailija kirjoitti:
Rakastan kertakäyttökulttuuria, käytä ja hävitä.
Koskeeko tämä ihmissuhteitasikin?
Vierailija kirjoitti:
Sinua taitaa harmittaa kun et saa annettua rojujasi eteenpäin
Ei harmita, tehkööt mitä haluavat. Mutta kirkkomaahan haluan tuhkani.
Liikaa tavaraa on kaikilla. Silti sitä haalitaan koko ajan lisää. Silmiä avaavaa on käydä vaikka SPR:n Kontissa. Hylly toisensa perään kippoa ja kuppia, kynttilänjalkaa, posliinikoiraa, maljakkoa, kermakkoa, tarjotinta, lautasta. Tarvitseeko enää tilata lisää?
Se on vallannut koko maapallon. Jos katsoo millaista meno on Amerikassa himohamstraajat -ohjelmassa, niin saa kuvan miten suuressa maailmassa kertakäytetään. Ennen elämä oli simppelimpää kun ei koko ajan markkinoitu jotain tuotetta. Ihmiset tulivat toimeen vähemmällä. Tähän pitäisi pyrkiä.
Ei ole totta kaikkien kohdalla. Ei kaikki harrasta kertakäyttöjuttuja tai suhteita. Osa tavarasta on kunnollisia mitä joku tilaa jostain, riippuu mitä ja mistä. Lisäksi energeettisesti jokaiselle on parempi uudet puhtaat huonekalut, oma energia, ei mikään antiikki. Ellei halua sitä energiaa kotiinsa ja ole antiikkifani. Toisen korua jotkut eivät osaa tai pysty pitämään, osa pitää.
Mua harmittaa, kun tuntuu että ihmiset korvaa rakkautta olemalla tosi "kunnianhimoisia".
Ja rakkaus tuntuu olevan sitä, että partnerille asetetaan kauhea läjä luonteenpiirteitä, joita pitäisi olla, ja sitten kuitenkin yhdessäolo on sitä, että molemmilla on oma elämä.
Yksi poikkeus tästä: kalliit merkkilaukut. Niitä arvostetaan ja vaalitaan. Halpa laukku on joidenkin mielestä nolo.