Mita ex-poikaystavistanne on tullut "isona"? Mita elamastasi olisi voinut olla?

sekoilin nakojaan sitten sanojen kanssa, eli:

Mita elamastasi olisi voinut tulla? tai Mita elamasi olisi voinut olla?



AP

kysymyksesi on siis jokseenkin järjetön.

seksi siis parempaa kuin olisi voinut olla, muuten sama taloudellinen tilanne varmaan

kysymyksesi on siis jokseenkin järjetön.

minullakin on oma ura, en kysynyt sita. mutta luuletko etta puolison valinta ei vaikuta elamaasi mitenkaan vaikka kuinka uraohjus olisitkin. ajattele jos olist vaikka nainut muslimin??

AP

Hahaahaaa!

Olen muuttanut itse toiselle paikkakunnalle, enkä tiedä exäni menoista yhtään mitään...Eikä kyllä kiinnostakaan!

Ja minun elämästäni olisi voinut tulla hyvin onnetonta. Ei olisi pahempaa ansaa kuin että olisin pienten lasten kautta sidottu hirviöön.

siksi etten kokenut heidän olevan minulle oikeita.



Mutta jos nyt jostain syystä olisin heidän kanssaan halunnut jatkaa, niin kuvittelen että



- yksi painostaisi suurperheeseen ja haluaisi olla koti-isänä kun minä käyn töissä ansaitsemassa elatuksen



- toinen ei olisi suostunut lapsiin ollenkaan, hänen kanssaan eläisin kulutuskriittistä elämää jossa työtä tehtäisiin vain välttämättömässä määrin ja lopun aikaa asuttaisiin kahdestaan Intiassa minimibudjetilla risumajassa



- kolmas ei myöskään olisi suostunut lapsiin, hänen kanssaan eläisin DINK-elämää. Molemmet panostaisivat uraan oikein satasella. Rahaa olisi kuin roskaa, samoin aikaa. Ikävä vain ettemme me keksineet oikein mitään mitä meidän kahden olisi ollut kivaa tehdä kahdestaan. Hädin tuskin keksimme edes keskusteltavaa kun olimme "romanttisia" illallisia ravintolassa viettämässä.

Jos olisin ekan poikaystäväni kanssa niin luulen että sama rahatilanne olisi kuin tällä hetkellä,seksi olisi varmasti hyvää mutta silti mies pettäisi ja olisin varmasti onneton.



Jos olisin yhden toisen poikaysätävn luokse jäänyt niin rahatilanne varmasti kans sama kuin tällä hetkellä ja seksi olisi ollut perseestä koska mies ei tykännyt nuolla ja sillä oli pieni pippeli.



Kolmannen kanssa olisin ollut onneton jos olisin monen vuoden suhdettä vie päivänkin jatkanut,olisin ollut alkoholistin puoliso.Onneksi uskalsin vetää itseni pois siitä vaikka kauan menikin ennen kuin ymmärsin ettei se ihminen pysty muuttumaan. Rahatilanne olisi todella surkea jos hänen kanssaan olisin.







Jep,useimmat ex mieheni ovat luusereita...

nyxäni menestyvä liikemies. Asumme isossa omakottitalossa.



Silti kaipaan exääni, kenen kanssa asuisin luultavasti kaupungin vuokrakolmiossa 5 lapsen kanssa.

Kuten myös nykyinen mieheni, mutta ex- on ehtinyt olla meidän seurustelun jälkeen kolme kertaa naimisissa. Eli en ole ainut joka tajus, että hän on täys mulk**. Itsllänikin on kyllä ihan koulutus ja ammatti myös.

olisiko ollutkin paremmin ex:n kanssa?



itse seurustelin ns. kiltin pojan kanssa lukiossa, mutta ihastuin pahikseen.. nyt kahden lapsen yh ja isä (se lukio ihastus) ei omasta tahdostaan ole osa meidän elämää.



lukio ex:stä tuli anestesialääkäri mediheliin.. ja on kolmen pojan isä. onnellinen parsikunta kuulemma.

Olen enemmän kuin tyytyväinen, että päätin kasvattaa lapseni yksin eikä mies ole missään tekemisissä meidän kanssamme. Minä itse olen menestyvä yrittäjä ja elämäni on kaikinpuolin tasapainoista ja vakaata.



Aiempi exäni on urheilukaupan myyjä, hänellä menee ihan hyvin ja on onnellinen.



Nykyinen miesystäväni on amk-opettaja.

ja menestyy uralla, tulot erinomaiset ja jatkavat kasvua..

silti joskus muistoissa vanha poikakaveri josta tuli lähihoitaja ambulanssiin. ja kai palomies joksus..



olisi elämä aika erilaista, nyt olemme ns. rikas perhe ja hänen kanssa olisimme jotain muuta..

yksi työskentelee Swiss Bankissa johtajana, yksi on telkkarissa töissä ja tekin katselette sitä melko usein :=))

Siinäpä nuo vähän pitempiaikaiset poikaystävät sitten olikin nuoruusvuosilta

Koska eihän nuo ammatit ja muut ole välttämättä mikään pysyvä olotila, se pesultayöntekijäkin voi repäistä ja lukea itsensä vaikka Korkeimman hallinto-oikeuden tuomariksi ja nykyinen joutua veropetoksen vuoksi vankilaan ja sitten (ilmeisesti) taas harmittaa kun valitsi väärin..

ja elää taviselämää onnellisena vaimonsa ja kahden lapsen kanssa, omakotitalo Espoossa, koira ja farmariauto ja kesämökki Karjalohjalla.



Olisin saanut mukavan, turvallisen, rauhallisen keskivertoelämän. Sain jotain muuta, mutta ei tuo huono valinta olisi ollut.

Enpä ole aiemmin miettinyt asiaa tältä kannalta.



Yksi ex kärähti vastikään huumeista. Olisin siis huumetuomiota odottava pöllypään avovaimo. Naimisissa tuskin olisimme, mutta lapsia olisi hänen tahdostaan tehty vaikka minä ne sitten elättäisin ja huolehtisin.



Toinen haaveilee edelleen dj:n urasta. Maalaisi minunkin kanssa taivaanrantaa kuvitellen olevansa joku hiton darude, heittäisi satunnaisen dj-keikan jossain häissä ja tekisi päivisin hanttihommia. Vihille olisi vienyt nopeasti eikä olisi päästänyt toiselle paikkakunnalle opiskelemaan.



Oikeassa elämässä kävi paremmin.

Koska eihän nuo ammatit ja muut ole välttämättä mikään pysyvä olotila, se pesultayöntekijäkin voi repäistä ja lukea itsensä vaikka Korkeimman hallinto-oikeuden tuomariksi ja nykyinen joutua veropetoksen vuoksi vankilaan ja sitten (ilmeisesti) taas harmittaa kun valitsi väärin..

jep jep.. ahneet mammat parkuu jos ex rikkaampi kuin nyx

voisiko valita rakkaudesta ei aineellisuudesta puolison?

olisin ensimmäisen exäni kanssa vielä yhdessä, luulen, että asuisimme maalla hänen kotikylässään (oli minun unelmani silloin 14-vuotiaana). Kenties olisin saanut hänet jo vähän aloilleen ja meillä olisi ehkä jo yksi lapsikin, ken tietää...? Näin siis, jos asiat olisivat menneet, kuten minä olisin halunnut. Poikaystävä oli silloin 18-vuotias ja oli mielestäni todella lapsellinen ja kavereidensa perään. Niin ja miehestä tuli ajoneuvoasentaja tms.



Jos taas olisin jatkanut toisen exäni kanssa, olisimme varmaan jo naimisissa ja meillä olisi vähintään yksi lapsi ainakin tulossa. Mies kävi maatalouskoulun. En varmaan saisi enää värjätä hiuksia, enkä meikata. ;)