Paljon seksiä haluavan ja vähän haluavan parisuhde?

Ei toimi, jos toisen itsetunto on kiinni toisen halusta. Toimiva vähäseksinen/seksitön parisuhde edellyttää, että seksittömiä jaksoja ei ota itseensä, pystyy osoittamaan hellyyttä vaikka tietää ettei se johda seksiin, eikä pidä seksittömyyttä osoituksena rakkaudettomuudesta. 

No, jos välttämättä haluaisi niin varmaan itsetuntoa voisi yrittää kehittää, mutta luultavasti molemmille on parempi löytää kumppani, jolla on samanlainen libido. 

Ei onnistu. Ei mitenkään. Siksi et löydä netistä miten se onnistuu.

Vierailija kirjoitti:

Ei toimi, jos toisen itsetunto on kiinni toisen halusta. Toimiva vähäseksinen/seksitön parisuhde edellyttää, että seksittömiä jaksoja ei ota itseensä, pystyy osoittamaan hellyyttä vaikka tietää ettei se johda seksiin, eikä pidä seksittömyyttä osoituksena rakkaudettomuudesta. 

No, jos välttämättä haluaisi niin varmaan itsetuntoa voisi yrittää kehittää, mutta luultavasti molemmille on parempi löytää kumppani, jolla on samanlainen libido. 

Kyllä se on näin. Minä olen myös tuo enemmän haluava ja aikamoista vuoristorataa on välillä. Välillä sen hyväksyy helpommin että se mun rakastama ja haluama ihminen ei halua mua samalla tavalla, ja välillä se on tosi vaikeeta. Ja todellakin olen yrittänyt panostaa omaan itsetuntoon, jotta se ei olisi toisen haluamisesta kiinni, mutta tunteet elää joskus omaa elämäänsä. Tunteitaan on vaikea hallita. Se mitä voi hallita on oma käyttäytyminen. Niiden tunteiden sääteleminen. Että ei anna tunteiden aiheuttaa kiukuttelua, vaan osaa antaa niiden tunteiden tulla... ja mennä. Ei se aina helppoa ole, mutta kun rakkaus on, kaiken se on toistaiseksi kärsinyt ja kestänyt. 

Itsellä ei tuossa asetelmassa toiminut suhde. Muuten oli kivaa, mutta kun puuttuu se parisuhteen liima joka erottaa parisuhteen muusta kivasta kaveruudesta, niin ei maksanut vaivaa. Tosin näin jälkikäteen ajateltuna ei se rakkauskaan erityisen syvää ollut (syy vai seuraus). Nyt on mies, jonka kanssa mätsää näissäkin asioissa ja kyllä elämä on paljon makoisampaa näin. 7 vuoden jälkeenkin oma mies on mun fantasioideni ykköskohde. 

Täysin normaalia pitkän parisuhteen elämää teillä paitsi sukupuoliroolit ovat väärinpäin. Sehän ei tunnu olevaan mikään ongelma jos mies, se sika, haluaa enemmän. Olkoon ilman!

Meilläkin liitto ajautui karille pitkälti tuosta syystä. 

Vaimolle riitti 2 kertaa kuussa, minä taas olen halukkaampi. No, parisuhde ajautui noidankehään, jossa minä olin puutteessa turhautunut, enkä sitä myöten varmaan ollut kovin ihana aviomies, ja se taas oli omiaan ajamaan parisuhdetta yhä syvempään kriisiin eikä tietenkään tehnyt hyvää vaimon pienillekään seksihaluille. 

Suurin seksifantasiani oli se, että olisi olemassa nainen, joka oikeasti haluaisi ja himoaisi minua. Monen kuivan vuoden jälkeen ja satojen torjutuksi tulemisten tuloksena aloin jo olla siinä uskossa, ettei sellaista naista voi mitenkään olla olemassa. 

Lopulta sitten erottiin yhteisestä päätöksestä. 

Nyt olen seurustellut 5 vuotta uuden naisen kanssa, ja meillä on varmaan ollut jo enemmän seksiä kuin meillä oli vaimon kanssa 21 vuodessa. Tämä uusi nainen on mm sanonut, että olen "maailmankaikkeuden paras rakastaja", ja se tietenkin tuntuu todella hyvältä. 

Nyt jälkeenpäin olen myös huomannut, miten olen ihmisenäkin muuttunut. En ole enää kyyninen ja turhautunut. Vasta uuden rakkauden myötä esim ymmärsin, mistä rakkauslaulut oikeasti kertovat. Aiemmin asenteeni ole se, että rakkaus on pelkkää naisten keksimää ällöttävää hömpötystä, ja miesten tunteet liikkuvat ainostaan kaksiulotteisella akselilla, jonka toisessa päässä on vitutus ja toisessa päässä "ihan jees". 

No, elämä kasvattaa ja nyt olen viisaampi.

M50

Olen nainen ja jos joutuisin ruinaamaan seksiä niin ottaisin eron. Haluan noin 2 kertaa viikossa ja joskus 4 kertaakin viikossa. Mieheni on onneksi seksuaalinen ja innostuu heti. Olemme puhuneet seksistä että jos ei halut kohtaa niin sitten on parempi lähteä eri teille. Ei aina jaksa kuitenkaan mutta kyllä me tunnemme toisemme että kun ollaan sohvalla lähekkäin ja halaillaan niin pian jo alkaa panettaa.

Voisin sanoa, että meillä sama ongelma, mutta se ei kuitenkaan ole ongelma, koska minä tykkään antaa suuseksiä vaikka joka päivä, ja hän tykkää saada sitä, ja saa siitä tyydytyksen (saa orgasmin).

Vaikeaa on kestää. Vaimo haluaa ehkä kerran kahdessa kuukaudessa, paitsi nyt on pidempi tauko, kun ei kuulemma huvita. Viimeksi kesäkuussa. Suikkia tarjoaa kyllä pari kertaa kuussa, ensiapuna. T. M55

No tässäpä tällainen aseksuaali, joka normaaliseksuaalin kanssa 7v kestäneessä suhteessa. Meillä tämä on saatu järjestettyä ja minusta se on realistista tiettyyn pisteeseen saakka muillekin, mutta lähtökohtaisesti vastaukseni tässä tilanteessa on, että ei onnistu. Iso osa ihmisistä ei osaa kommunikoida keskenään asian vaatimalla tavalla eivätkä ole halukkaita tekemään kompromisseja. Tai ovat aluksi mutta toteavat myöhemmin, että tilannetta onkin vaikeampi sietää mitä pidempään se kestää. Asia on sen laatuinen, että se vaatii tietynlaista mielenmaisemaa, kärsivällisyyttä, kommunikointikykyä ja itsetuntoa, jotta suhde olisi tyydyttävä molemmille osapuolille, valitettavasti.

Aseksuaalisuus sikseen, niin haluttomuus ylipäätään on niin monisyinen ja moniulotteinen asia, että vaikea antaa mitään yleispätevää ohjenuoraa mitä seurata. Se on niin ihmis- ja parikohtaista, miten sen asian voisi ratkaista vai voiko sitä ratkaista ollenkaan. Oletko kysynyt mieheltä, että voisiko tähän asiaan etsiä jotain kompromissia, koska asia vaikuttaa elämänlaatuusi?

Sanoisin, että ei onnistu ilman, että aseksuaalinen osapuoli sallii toisen toteuttaa seksualisia tarpeitaan muualla. Näin meillä ja yhdessä ollaan oltu pitkään.