Joka kuritta kasvaa

Aikuisia rangaistaan jos ovat rankaisseet lasta. Syynä tähän on se, että rangaistukset ovat tehottomia ja traumaattisia. Rankaisemisen kohde menettää luottamuksensa rangaistuksen antajaan.

Pahimmat viikarit ei ennenkään piiskalla oppineet.

Nykyään asioita ei vain käydä läpi lapsen kanssa. Lapsi hiipii sisään, ei keskustelua. Ei juttelua. Ei mitään. Ei nähdä edes naamasta, et nyt on oltu koirankujeilla.

Samaan aikaa päivitellään ja huudetaan herranjestasta kun joku on tuhonnut leikkipuiston ja ala-aste ikäiset riehuvat päissään. Eikä edes hetkeä mietitä. Kuka kotiin saapuu, eikä jutella eikä nähdä.

Ai vitsi anna rahaa ja sitä kyllä tipahtaa. Seuraavaksi kysytään miksi lapsi ei syö normi ruokaa. Ei kun se elää lidil paistopistetuotteilla ja energiajuomalla.

Lähes jokainen tajuaa ettei sakkoja ja vankiloita voi korvata jollain sanoitusterapialla. Mutta lasten rangaistusten osalta hälyttävän monella on tällainen luulo. Siitäkin huolimatta, että lasten kyky ymmärtää perusteluja on paljon huonompi kuin aikuisten.