Alkoi vituttaa. Kävelin stadissa ja tuuli puhalsi tukan nurin ja vaattet ympäri. Ihmiset tuijottaa lämpösistä autoista, kun minä...

Samaistun tähän. Kiitos Ap.

Sama täällä. Ei ole autoa.

Ihan sama tunne. Ihan ku ei ois jo riittävästi kelissä sitte joku pällistelee autosta minua, kuin olisi nähnyt jonkun pinkin elefantin. Tekisi mieli huuta ja potkia ilmaan.

Pidät käsissä ettei ne jäädy? Voihan se olla aika huomiota herättävää.

Voit Hesassa käyttää myös bussia, ratikkaa, junaa ja taksia. Mitä valitat?

Pidä housut jalassa, niin kassit ei lentele eikä niitä tarvi pidellä käsissä. 

Tuon vuoksi varaudun näin keski-iässä säihin ja pysyn sisällä ajoissa. Eri asia jos pakko mennä. Nuorena en osannut varoa samoin. Toisaalta lähelläkin huonolla säällä voi olla kumma tunne tai pysäkillä, jos muut autoissaan pariskuntina lämpimässä. Tai perheet.

Vierailija kirjoitti:

Tuon vuoksi varaudun näin keski-iässä säihin ja pysyn sisällä ajoissa. Eri asia jos pakko mennä. Nuorena en osannut varoa samoin. Toisaalta lähelläkin huonolla säällä voi olla kumma tunne tai pysäkillä, jos muut autoissaan pariskuntina lämpimässä. Tai perheet.

Kumma tunne? En kyllä ymmärrä, mitä tunteita muka herättää autossa istuva ihminen. En koe itseäni missään kelissä onnellisemmaksi kuin jalankulkija, vaikka autossa istunkin. Ja kyllä, olin vuosia ilman autoa Helsingissä asuessani ja työpaikka oli Vantaalla. Joten sekä  julkinen liikenne että kävely on tuttua huttua. Silti mua ei harmittanut autossa istuvat. En huomannut mitään pällistelyä tai muutakaan kyttäystä.

Siellä viimassa ja sateessa kirjoitat?

Tossavainen leikkasi persettä autossa.

Minä pyöräilin  klo 16.30 kotiin, oli hirveä tuuli ja satoi vaakatasossa. Sadetakki oli päällä, mutta huppu ei pysynyt päässä, hiukset valuivat vettä, lenkkarit täynnä vettä. Jokin oksa lensi päähäni, onneksi ei ollut mikään paksu karahka.  Hävetti seisoa liikennevaloissa, olin kuin uitettu rotta.

Ehkä ne varoo, etteivät aja vahingossa ylitsesi.

Ei täällä Helsingissä kukaan tuijota ketään.

Eikä Ap ole ainoa, koka tänään on ollut tuulen tuivertama ja sateen kastelema.

Mäkin olin pyörällä duunissa ja viiden jälkeen kotiin tullessa olin kyllä läpimärkä!

Ymmärrän tuntemukset. Mutta mietii jotka joutuvat olemaan monta tuntia ulkona töissä hommissa säässä kuin säässä. Monien ihmettelevien katseiden alla.