Juuri nyt en jaksa näyttää nätiltä, ja se harmittaa muttei haittaa.

Olen aika uupunut, koska on niin pienet lapset. Esikoinen on puolitoistavuotias ja kuopus viisi kuukautta. Herään tosi tiheään yöllä, eikä se haittaa sinänsä, sillä se nyt vain on sellaista.



Välillä harmittaa, kun jaksan vain hoitaa pakolliset asiat: käyn kaupassa, suihkussa, hoidan lapset, siivoan säällisesti, teen helppoja ruokia, ulkoilen lasten kanssa. En jaksa laittautua pätkääkään tai esimerkiksi paneutua erikoisempiin ruokiin. Alkuun jaksoin, kun kuopus heräsi vain jonkun kolme kertaa yössä.



No, siis tiedän tämän olevan vain tämä aika. Unet helpottaa jossain välissä ja sitten on enemmän energiaa myös ei niin elintärkeisiin asioihin. On vaan niin perin kurjaa näyttää räjähtäneeltä mutsilta.



Vaikka ehkä en näytä ihan niin räjähtäneeltä kuin tuntuu, koska vaatteet on peruskivoja ja tukan harjaan aina tai laitan jollekin korkealle nutturalle. Varsinaiselta rähjäriitalta silti tuntuu..



Ei siis haittaa, mutta haittaa. Onko mulla kohtalotovereita?



(kumma ja väsyneen epäselvä sepustus. Silmät on ihan hiekkaa. :D)